


Yhteistyökumppanin mainos:


Mikä pikkusiskosi nimeksi tuli?
- Pulp pulp.
- Mikä nimi se semmoinen on?
- No, kun pappi kaatui kastemaljaan.
Paratiisissa elämä ei aina ollut yhtä paratiisia. Eeva oli epäluuloisena pistänyt merkille Aatamin muuttuneen käytöksen viime aikoina.
Eeva nalkutti:
- Missäs sitä taas tuli oltua koko yö? Ketä sinä tapailet selkäni takana? Siihen malliin herra katoaa omille teilleen.
Aatami vakuutti:
- Voi herranjumala... Eeva, sinähän olet se ainoa nainen! Kai sinä sen nyt järjelläsikin ymmärrät ettei minulla voi olla ketään muuta.
Seuraavana yönä Aatami heräsi siihen, kun Eeva tökki häntä kylkeen.
Aatami tiuskaisi:
- No mikä sinua nyt vaivaa?
Eeva totesi mietteliäänä:
- Lasken vain sinun kylkiluitasi...
Poika pääsi ensimmäistä kertaa sunnuntaina kirkkoon vanhempiensa ja muiden lasten kanssa.
Poika sitten kirkossa katseli ihmeissään ympärilleen, näki korkealla enkelinkuvia ja hihkaisi isälleen:
- Katohhan, mehto pelkele!
Bubbe ja Börje menivät ortodoksiseen kirkkoon. Sisään asteli pappi kaapuineen suitsukeastiaa heiluttaen.
Bubbe tönäisi Börjeä ja tokaisi:
- Kato, ton transun käsilaukku palaa.
Jeesus sovitti syntimme.
- Mutta kuka sävelsi ne?
Miksi Jeesus ei syntynyt Ruotsissa?
- Koska sieltä ei löytynyt kolmea viisasta miestä.
Mitä Jeesus sanoi kun sai sukset?
- Jee-sukset!
Jeesus ei ollut tiettävästi urheilumiehiä.
Genesaretinjärven ympärijuoksussakin hän syyllistyi vilppiin oikaisemalla järven poikki.
Jumala sanoi:
- Tulkoon valo!
Saatana sanoi:
- Tulkoon pimeys!
Jumala sanoi:
- Tulkoon valo!
Saatana sanoi:
- Tulkoon pimeys!
Pyhä Pietari sanoi:
- Antakaa nyt pojat sen valokatkaisija jo olla!
Nurmon kirkon edessä putosi karjakuljetusautosta karju-sika tielle ja pyörähti kuolleena ojaan.
Nurmon kirkkoherra käveli vähän myöhemmin paikan ohi ja näki sian ojassa. Kotoaan hän soitti Seinäjoelle päivystävälle poliisille ja pyysi ryhtymään toimenpiteisiin.
Päivystäjä vastasi:
- Poliisilla on sellainen käsitys, että papit yleensä hoitavat kuolleet.
Kirkkoherra ei häkeltynyt:
- Papitkin osaavat olla sen verran kohteliaita, että ilmoittavat kuolemantapauksesta aina ensimmäiseksi sukulaisille.








