On on No

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Jos Oulussa palaa Erikssonin tehdas, niin mikä ainakin on varmaa?

- NOKIA joka paikassa.

Työpaikan hakija meni haastatteluun ja työnhakijalta kysyttiin:
- Osaatteko kieliä?

Työnhakija vastasi:
- Kyllä osaan, edellisestäkin työpaikasta sain potkut kielimisen takia.

Äiti luki eläinkirjaa pienelle tyttärelleen, näytti tälle lehmän kuvaa ja kysyi:
- Mitä lehmä sanoo?

Tytär vastasi:
- Ammuu.

Äiti:
- Hienoa, no mitä Koira sanoo?

Tytär:
- Hau Hau!

Äiti sanoi innokkaasti:
- Loistavaa! Kyllä sinä olet etevä. Mitäs kissa sanoo?

Tytär:
- Miau, miau.

Äiti jatkaa:
- Niin juuri. Entä mitä sika sanoo?

Tyttö mietti hetken, madalsi ääntään ja kähisi:
- Tuo Olutta!

Matti kysäisi Kallelta:
- Mikäs on maailman ensimmäinen kaupunki?

Kalle vastasi:
- En tiedä...

Matti:
- Loimaa, ensin jumala loi taivaan ja sitten Loimaan.

Miksi porkkana itki junassa?
- Koska hän istui sipulin vieressä.

Mikä tulee Jukan lempinimeksi, jos hänestä tulee Komisario?
- Palmu

Kehonrakentaja meni bodaamaan kuntosalille ja parin tunnin hikisen punttitreenin jälkeen meni pukuhuoneeseen ja hänen kaikki vaatteensa oli varastettu...

Seuraavalla kerralla bodari laittoi vaatteensa samalle penkille ja päälle lapun, jossa luki:

- Älä vie vaatteitani, olen raskaan sarjan painija!

Hänen vaatteensa oli kuitenkin jälleen varastettu ja lappu oli käännetty toisinpäin ja siinä luki:

- Minä otin vaatteesi, olen pitkän matkan juoksija!

Mies kyttäsi ruohikossa sorsia haulikon kanssa.

Kävi niin, että paikalle osui sattumalta metsästyksenvalvoja, joka miehen nähdessään sanoi:
- Ettekö tiedä, että nyt on vesilinnuilla rauhoitusaika?

Samalla hetkellä mies tähtäsi haulikollaan lintuparvea ja ampua jysäytti! Parvesta putosi yksi lintu alas veteen.

Mies sanoin:
- Joo, kyllä tiedän minä... Taas rauhoittui yksi.

Suomesta on löytynyt kaksi uutta sienilajia:
- Ryypätkääpä ja Naitatti.

Kaksi liikemiestä, Hannes ja Toivo, kävelivät kadulla.

Hannes huomasi maassa koiran paskan ja tarjosi Toivolle 100 euroa, jos hän haukkaisi siitä palasen.

Toivo mittaili torttua hetken, ja yllytyshenkisenä otti suupalallisen paskaa ja söi sen.

Hannes antoi satasen Toivolle ja kaverukset jatkoivat matkaa.

Edettiin siinä pari korttelia ja nyt Toivo huomasi maassa koiran jätöksen. Tällä kertaa hän puolestaan tarjosi Hannekselle 100 euroa, jos tämä haukkaisi paskaa.

Hannes tuumaili hetken ja ajatteli, että saapahan rahansa takaisin ja nieli suupalan koiran kakkaa.

Toivo maksoi Hannekselle sovitun satasen, ja liikemiehet jatkoivat kulkua.

Korttelin päästä Toivo pysähtyi ja tokaisi:

- Ei jumalauta, tajusitko että me molemmat syötiin koiranpaskaa, eikä kumpikaan edes netonnut siitä yhtään mitään.

Hanneksella oli kokeneena liikemiehenä tietenkin vastaus valmiina:

- Mutta tehtiin sentään kaksisataa liikevaihtoa!

Ja noin tyytyväisenä miehet jatkoivat matkaansa.