On on No

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Räjäytystyömaalla sattui onnettomuus jossa yksi työmies kuoli. Työkaveri lähti ilmoittamaan suru-uutista leskelle.

Leskirouva itki järkyttyneenä, sitten huolestuneena kysyi:
- Mahtoiko mieheni päästä taivaaseen?

Työkaveri vastasi:
- Varmaankin pääsi, kun ainakin lähti sinne suuntaan.

Kolme kaveria meni kioskille.

Ensimmäinen sanoi myyjälle:
- Salmiakkimerkkareita eurolla.

Myyjä otti tikkaat ja kiipesi hakemaan purkin ylähyllyltä, antoi salmiakit ja laittoi purkin takaisin.

Toinen poika vuorostaan: 
- Salmiakkimerkkareita eurolla.

Jälleen myyjä kiipesi hakemaan purkin ylähyllyltä, antoi salmiakit ja kysyi kolmannelta pojalta:
- Otatko sinäkin salmiakkimerkkareita markalla?

Kolmas poika vastasi:
- En.

Myyjä kiipesi tikkailla jälleen ja laittoi purkin takaisin ylähyllylle.

Kun myyjä palasi takaisin tiskille, kolmas poika sanoi:
- Salmiakkimerkkareita kahdella eurolla!

Puolalaiselta laivamuusikolta kysyttiin miksi hän soittaa aina niin huonosti.

Vastaus oli:
- Hyvä soitto huono raha, huono soitto sama raha.

Mikä Postimies Patesta tuli kun hän meni eläkkeelle?
- Pate.

Lapissa oli kova pakkastalvi, toimittaja aamukahvilla soitteli ja kyseli, miten kova pakkanen missäki on.

Soitti ensin Muonion Matille, ja kysy paljoko on pakkasta?
- Miinus 52 astetta, kuulu vastaus.

Sitten toimittaja soitti Enontekiölle Aslakille:
- Paljonko sitä teillä on pakkasta?

Aslak:
- Nah, ootappako mie katton... Miinus viistoista astetta.

Toimittaja ihmetteli että miten se on mahollista, kun kerta Muoniossaki on -52 astetta?

Aslak tuumasi:
- Nah, onkhan niillä Muoniolaisilla net mittarit sithen ulkhona?

Ontuva mies meni rautatieaseman lipputiskille ja sanoi:
- Kiikkaan edestakaisin.

Lipunmyyjä:
- Kyllä minä sen näen, mutta haluatteko matkustaa johonkin?

Kyllä rahalla saa onnea!
- minulla on ilotalon kuitti, mikä todistaa sen.

Mitä sokea mies sanoi aamulla kalatorilla?
- Huomenta neidit.

Vuoden 1000 ja risat tienoilla joukko Ruotsissa ryöstöretkellä olleita suomalaisia joutui ruotsalaisten viikinkien vangeiksi.

Kuningas Eerik Verinen tuumi mitä tehdä. Helpointa olisi panna päät poikki tai myydä vangit orjiksi. Kuningas ajatteli kuitenkin, että hän voisi suojata valtakuntaansa suomalaisten rosvoretkiltä kiduttamalla näitä ennenkuulumattoman kauhealla tavalla. Sitten heidät voisi päästää kotiin varoittavina esimerkkeinä.

Kuningas Eerik Verinen kutsui luokseen pääkiduttajansa Orm Kyysilmän määräten tämän suunnittelemaan kaikkia entisiä hirveämmän kidutuslaitteen.

Laite valmistui aikanaan. Siinä oli avanto ja rannalle rakennettu pieni hirsimökki, jossa oli tuliseksi kuumennettu kivikasa ja lautatelineet. Lautatelineillä oli kasa oksakimppuja, jotka oli tuotu lampaille varatusta kerppuvarastosta.

Kidutus alkoi kuningas Eerik Verisen edessä. Suomalaiset pakotettiin riisuutumaan ja ajettiin keihäillä pistellen lautatelineille. Kivikasalle heitettiin vettä, jolloin suomalaiset olivat läkähtyä höyryyn. Savun ja höyryn seassa heidän oli pakko ruoskia toisiaan oksakimpuilla.

Vähän ajan kuluttua suomalaiset ajettiin kuumuudesta avantoon uimaan. Muutamat pakotettiin jopa pyörimään lumessa. Sitten suomalaiset ajettiin taas kuumaan hirsipirttiin ruoskimaan toisiaan ja sieltä jälleen avantoon.

Näin jatkettiin kymmenkunta kertaa. Kun kidutus loppui ja vähissä hengissä olevat suomalaiset lähetettiin uhkausten saattelemina kotiin, kuningas Eerik Verinen otti ranteestaan kultarenkaan, antoi sen Ormille ja sanoi:

- Mainiota työtä! Tätä opetusta suomalaiset eivät tule unohtamaan ainakaan tuhanteen vuoteen!

Mitä verottaja laittaa leivän päälle?
- Alvikinkkua.