On on No

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Kuopiolainen mies on lähdössä Pöljälle ja kyselee bussikuskilta:
- Paljonko maksaa meno Pöljälle?

Bussikuski vastaa:
- Se on sama hinta kaikille, eli 5,50 euroa.

Koiran nimi on Reikä ja talon nimi on Peppu,
reikä katoaa ja talon omistaja soittaa poliiseille ja sanoo:
- Olemme täällä pepussa emmekä löydä reikää.

Mitä verottaja laittaa leivän päälle?
- Alvikinkkua.

Miksi sinä pyysit siskoasi lopettamaan pianon soiton ja aloittamaan huilutunnit?
- Huilua soittaessa sisko ei voi samalla laulaa.

Työpaikan hakija meni haastatteluun ja työnhakijalta kysyttiin:
- Osaatteko kieliä?

Työnhakija vastasi:
- Kyllä osaan, edellisestäkin työpaikasta sain potkut kielimisen takia.

Ystävykset lähtivät aavikolle retkelle.
Jonkun ajan vaelleltuaan he huomasivat olevansa eksyksissä.

Ensimmäinen aloitti:
- Minulla on hyviä ja huonoja uutisia.

Toinen vastasi:
- Kerro ne huonot uutiset ensin.

Ensimmäinen jatkoi:
- Me joudumme syömään hiekkaa.

Toinen kysyi:
- Mitkä ne hyvät uutiset sitten ovat?

Ystävä vastasi:
- No ainakin sitä on riittävästi!

Joka kerta, kun ajamme hautausmaan ohi, isä kysyy:
- Tiedättekö, miksi minua ei voi haudata tuonne?
- Noh?
- Koska en ole kuollut.

Tapahtui kauan kauan sitten...
Laivan kapteeni näkee valon, joka on selvästi tulossa kohti ja ottaa yhteyden radiolla.

Kapteeni:
- Olemme törmäyskurssilla, väistäkää etelään, jotta voimme välttää törmäyksen.

Vastaus:
- Kääntykää te etelään, jotta emme törmää.

Kapteeni:
- Tämä on laivaston kapteeni, kääntykää heti etelään, jotta vältämme törmäyksen!

Vastaus:
- Ei, vaan kääntykää te itse etelään!

Kapteeni:
- Viimeinen varoitus! Tämä on 100,000 tonnin lentotukialus, kääntykää välittömästi etelään!

Vastaus:
- Ehdotan kuitenkin, että te käännytte koska tämä on majakka...

On kolmenlaisia ihmisiä:
- Ihmisiä jotka osaavat laskea ja ihmisiä jotka eivät.

Äiti, äiti, huudahti iloisena pikkumies.
Meidän lintulaudalla on punamulkku.

Mies kyttäsi ruohikossa sorsia haulikon kanssa.

Kävi niin, että paikalle osui sattumalta metsästyksenvalvoja, joka miehen nähdessään sanoi:
- Ettekö tiedä, että nyt on vesilinnuilla rauhoitusaika?

Samalla hetkellä mies tähtäsi haulikollaan lintuparvea ja ampua jysäytti! Parvesta putosi yksi lintu alas veteen.

Mies sanoin:
- Joo, kyllä tiedän minä... Taas rauhoittui yksi.

Mies palasi töistä kotiin. Hän näki vaimonsa keittiössä kahvinkeittopuuhissa.

Olohuoneessa häntä kohtasi tyrmistyttävä näky! Siellä sipsutti korkokengissään aivan outoja, huomattavan tuhteja naisihmisiä sonnustautuneina pelkkiin bikineihin, tiaraan ja leveään nauhaa. He puuteroivat ja kasvojaan ja tupeerasivat hiuksiaan ja peilasivat itseään.

Mies katseli hetken aikaa näkyä silmät pyöreänä. Sitten hän meni keittiöön ja tivasi vaimoltaan:

- Mistä oikein on kyse, keitä nuo vieraat ihmiset oikein ovat?

Vaimo vastasi:
- Se on pitkä tarina... Menin aamulla kirpputorille ja löysin sieltä tämän vanhan antiikkilampun halvalla. Kotiin tultuani aloin kiilloittamaan sitä ja sieltä ilmestyi henki, joka lupasi täyttää kaikki toiveeni...

Mies tempaisi lampun naisen kädestä sadatellen samalla sitä, että nyt on vaimokin menettänyt järkensä.

Tempaisun voimasta lampusta alkoi kuulua sihinää ja puff! Miehen edessä seisoi nyt henki, valmiina täyttämään hänen toivomuksen.

Mies mietti hetken ällikällä lyötynä ja toivoi sitten:

- Haluan että taivaalta sataa isoja euroja! Haluan että niitä tulvii asuntooni ovista ja ikkunoista jatkuvalla syötöllä...

Äkkiä talon katolta alkoi kuulua tömähdyksiä! Ovet ja ikkunat särkyivät ryskyen ja sisään tuli lauma vauhkoja peuroja.

Sitten peuroja vain putoili taivaasta uusina ja uusina laumoina. Ne aluksi kompuroivat pyörryksissä kunnes ne syöksyivät päistikkaa suoraan sisälle asuntoon.

Mies ja nainen ryntäsivät kauhun vallassa pakoon asunnostaan.

Mies sopersi järkyttyneenä:
- Mitä oiken tapahtui?

Vaimo vastasi:
- Niin, sitä minä vaan yritin sanoa, että en minäkään toivonut niitä “isoja missejä“...