Yhteistyökumppanin mainos:
Pikku-Kalle tulee kouluun monen päivän lintsaamisen jälkeen. ”Koulussa on käytävä!” opettaja raivoaa kovaäänisesti Kallelle. ”No onhan täällä luokkiakin”, Kalle vastaa.
Pikku-Kalle ajoi pyörällä korttelia ympäri ja äiti katseli portailta.
Ensin Pikku-Kalle huusi:
- Katso äiti, minä osaan ajaa vain yhdellä jalalla.
Toisella kierroksella Pikku-Kalle huusi:
- Katso äiti, minä osaan ajaa yhdellä kädellä!
Kolmannella kierroksella Pikku-Kalle huusi:
- Katso äiti, minä osaan ajaa ilman käsiä!
Seuraavan kerran kun Pikku-Kalle tuli äitinsä kohdalle hän sanoi:
- Katfo äiti, minä ofaan ajaa ilman hampaifa.
Pikkukalle meni mummonsa kanssa kauppaan. Matkalla Kalle löysi maasta kolikon. Kalle kysyi mummoltaan, saanko pitää tämän kolikon? Et. Mummo vastasi Miksi en? Kalle kysyi. Mihinkään maassa olevaan ei saa koskea. Mummo sanoi. Hetken käveltyään mummo kompastui puunjuureen. Sitten mummo kysyi: Kalle, voisitko auttaa minut ylös? Sitten kalle vastasi: Mihinkään maassa olevaan ei saanut koskea.
Pikku-Kalle istui luokassa jalat pöydällä.
Opettaja sanoi Kallelle:
- Sukassasi on reikä.
Pikku-Kalle vastasi:
- No tietty on. Enhän minä muuten olisi saanut niitä jalkaani.
Pikku-Kalle sanoo kaverilleen:
- Päiväni ovat luetut.
Kaveri:
- Miten niin?
Pikku-Kalle:
- Isoveljeni löysi minun päiväkirjani.
Pikku-Kalle ja ukki olivat saunassa. Ukilla oli saunakalja, mitä sitten nautiskeli löylyjen lomassa.
Pikku-Kalle kysyi ukilta:
- Saanko hörön?
Ukki sanoi:
- Ota vaan pikku hörppy.
Pikku-Kalle otti kaljan, joi sen kokonaan kaljan ja antoi tyhjän tölkin takaisin ukille.
Ukki huomasi että tölkki oli tyhjä ja sanoi Pikku-Kallelle:
- Voi helvetti Pikku-Kalle, joit sitten kaikki oluet, alappas käydä ostamassa uusi tilalle.
Pikku-Kalle vastasi:
- En minä voi, koska olen vasta 4-vuotias, mutta voin minä toki yrittää käydä ostamassa.
Sitten Pikku-Kalle meni kauppaan ja kysyi myyjältä:
- Missä on kaljaosasto?
Myyjä torui:
- Kuules nulikka, et ole vielä tarpeeksi vanha ostamaan kaljaa.
Pikku-Kalle meni kotiin ja sanoi ukille ettei myyjä anna ostaa olutta.
Tuohon ukki neuvoi Kallea sanomaan kaupassa:
- Sano sille myyjälle että minä olen 69-vuotias ja minulla on 5 lasta ja vaimo on sairaalassa, puhelin oli tippunut metsään, että eiköhän sitä kaljaa nyt kuule pidä saada!
Sitten Pikku-Kalle meni kauppaan ja sanoi myyjälle:
- Minä olen 5-vuotias ja minulla on 69 lasta ja vaimo on metsikössä ja puhelin sairaalassa.
Arvatkaapa tuliko kaljaa vai ei?!
Pikku-Kallen kansakouluaikoina joskus oli tapana, että luokan perällä oppituntia tarkkaili koulutarkastaja.
Opettaja oli etukäteen valmistellut oppilaat tulevaa tarkastusta varten ja kehottanut lukemaan läksyt erityisen tarkkaan.
Tarkastajan ollessa luokassa opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Kuka särki Jerikon muurit?
Kalle vastasi puolustautuen:
- En minä ainakaan!
Tunnin jälkeen koulutarkastaja ja opettaja keskustelivat.
Opettaja vaivautuneena:
- No, tuo meidän Kalle nyt vain on sellainen...
Koulutarkastaja:
- Voit olla oikeassa, mutta en minäkään oikein usko että Kalle olisi Jerikon muurin särkenyt.
Pikku-Kalle meni uimahallissa saunaan ja alkoi tuijottaa vastapäätä istuvan vanhan miehen isoa pömppömahaa.
Mies sitten huomasi Kallen tuijotuksen, taputti kovasti mahaansa ja sanoi möreällä äänellä:
- Kuule poika, tämä on täyttä ruutia sitten!
Kotona Pikku-Kalle kertoi peloissaan vanhemmilleen vaarallisesta pommista:
- Se oli tosi peloittavaa, koska ruutia oli hirveän paljon, mutta sytytyslanka näytti todella pieneltä!
Pikku-Kalle tuli koulusta ja sanoi:
- Isä, opin tänään koulussa monta uutta sanaa.
Isä kysyi:
- Oliko teillä äidinkieltä?
Pikku-Kalle:
- Ei, vaan opettaja kompastui kynnykseen.
Pikku Kalle sanoi isällen autossa:
- Minua kusettaa.
Isä vastasi:
- Ei pysähdytä pissalle nyt.
Pikku Kalle vastasi:
- Mutta minua kun kusettaa kovasti.
Isä sanoi:
- Sano mieluummin että laulattaa.
Seuraavana päivänä mummolassa Pikku Kalle sanoi mummolle:
- Minua laulattaa.
Mummo sanoi että:
- Ei nyt lauleta.
Pikku Kalle sanoi että:
- Mutta minä haluan kovasti laulaa.
Mummo vastasi:
- No laula hiljaa minun korvaan.
Pikku Kalle sanoi iloisesti:
- Jee minä laulan sinun korvaan.
Jaa VitsienVitsit.fi |
