Opin koulussa monta uutta sanaa

Poimintoja aiheesta Pikku-Kalle vitsit

Pikku-Kalle meni kauppaan. Hän osti sieltä kurkun, kananmunia ja kaksisataa grammaa maksaa. Kaupasta poistuttuaan auto töytäisi Pikku-Kallen kumoon suojatiellä.
Hätääntynyt autoilija säntäsi autostaan ulos, ja kysyi Pikku-Kallelta tämän vointia.

Pikku-Kalle vastasi:
- Kurkku meni poikki, munat meni rikki ja maksa lensi ulos.

Pikku-Kalle oli isänsä kanssa iltakävelyllä.

Pikku-Kalle näki kun katulamppu syttyi ja siinä samassa hän huusi isälleen:

- Isä soita palokunta! Katulamppu palaa!

Pikku-Kalle vietiin ensimmäistä kertaa kirkkoon.
Kun pappi saapui alttarille mustassa asussaan, Kalle nousi ylös ja huusi lujaa:
- Katso, äiti! Lepakkomies!

Pikku-Kalle seisoi kylätien varrella. Vanha setä ilmestyi paikalle polkupyörällä ja pysähtyi.

- Paljonko kello on, poikaseni?
- Kaksitoista.
- Vai niin, minä kun luulin, että se olisi ollut jo enemmän.
- Ei se täällä päin ole koskaan sen enempää, sillä sen jälkeen aloitetaan taas ykkösestä.

Pikku Kalle meni kauppaan hän osti sieltä munia, maksaa ja kurkkua.
Kun hän oli maksanut ostokset hän lähti kotia kohti.
Menomatkalla autoilija ajoi Pikku Kallen päältä.
Autoilija säikähti kovasti ja kysyi mitä tapahtui.

Pikku Kalle vastasi:
- Ei mitään, mutta kurkku katkesi, maksa lensi ulos, ja munat meni rikki.

Pikku-Kalle oli jäänyt kiinni tupakan poltosta koulussa.

Opettaja soitti Pikku-Kallen isälle ja ilmoitti:
- Teidän lapseltanne on löytynyt Marlboro-aski.

Isä:
- Kauheaa! Yleensä hän polttaa Belmontia!

Setä:
- Sedän kirje pitäisi viedä postilaatikkoon, viititkö Kalle viedä sen?

Pikku-Kalle:
- Ok, se sopii.

Setä:
- Mutta tiedätkö, mikä ero on postilaatikolla ja norsun perseellä?

Pikku-Kalle:
- En taida tietää?!

Setä: 
- Taitaakin olla parasta, että vien itse kirjeen laatikkoon...

Pikku-Kalle oli isänsä kanssa täydessä bussissa. Yhtäkkiä heidän edessään ollut nainen huitaisi käsilaukullaan Pikku-Kallen isää päähän ja poistui bussista.

Isä sanoi:
- Olipas siinä omituinen nainen.

Pikku-Kalle:
- Niin olikin... Siksi minä nipistinkin sitä takapuolesta.

Pikku-Kallella oli äidinkielen tunti. Opettaja kysyi mikä on adjektiivi.

Pikku-Kalle nosti reippaasti kätensä ja huusi riemastuneena:
- Se on kun minusta kasvaa Iso-Kalle, pitkä parta ja isot munat.

Pikku-Kalle meni kotiin ja äiti kysyi häneltä:
- Kalle, tiedätkös mikä päivä tänään on?

Pikku-Kalle:
- Kyllä, koulussa yksi oppilaista kertoi sen!

Äiti:
- Ai, no kerropas se minullekin.

Pikku-Kalle:
- No tietenkin kala valeen päivä!?

Äiti:
- Ai mikä? Tarkoitatko Kalevalan päivää?

Pikku-Kalle:
- Ei, en minä sitä. Vaan kun yksi oppilaista oli käynyt kalassa ja sanoi saaneensa kalan ja oikeasti hän ei edes ollut saanut mitään kalaa.

Äiti:
- Niin mutta miten se tähän päivään liittyy?

Pikku-Kalle:
- No kun se oli kala vale!