Yhteistyökumppanin mainos:
Aamulehden syntyneiden palstalla oli ilmoitus:
“Virtasen perheeseen syntyi potra poika. Veitikka oli 52cm pitkä ja painoi 3600g.“
Minkäköhän kokoinen se lapsi sitten oikein mahtoi olla?
Nuori nainen oli kovasti halukas oppimaan golfia, ja meni tietenkin alan kurssille. Mutta voi, neiti ei millään tahtonut osua palloon eikä muutenkaan oppia edes alkeita, ja opettajakin alkoi jo hermostua:
– Ei tästä tällä tavalla mitään tule, neiti Näpsä. Muut oppilaamme ovat kehittyneet jo valtavasti, te ette sen sijaan ole vielä kertaakaan edes osunut palloon. En ymmärrä, mitä teidän kanssanne pitäisi tehdä?
– Ehkä otteeni mailasta on väärä?
– Se voisi olla yksi syy. Kokeilkaapa seuraavaa: tarttukaa mailaan kuin se olisi sulhasenne penis ja koettakaan sitten osua palloon, ehdotti opettaja piruillakseen ja jo väsyneenä koko touhuun.
Neiti teki kuten opettaja käski, ja kohta lensi pallo komeassa kaaressa kauas kohti reikää. Opettaja hieraisi silmiään, nielaisi kerran ja sanoi:
– Oikein hyvä lyönti, neiti Näpsä. Ottakaapa se maila nyt suustanne ja yrittäkää heilauttaa sitä käsin.
Muori ja vaari innostuivat harrastamaan seksiä.
Vaari esivalmisteli heppiään tuvan puolella. Heppi ei seissyt, vaikka vaari kuinka yritti.
Lopulta vaari sitoi hepin tueksi jäätelötikun ja mutisi:
- Sisään vaan, vaikka ei seisokaan!
Muori seurasi ovan raosta ja ajatteli myös kohentaa harmaantunutta häpyään.
Hän sipaisi uunista hiiltä ja värjäsi tussunsa mustaksi.
Vaari tuli siihen ihmettelemään muorin tekosia, johon muori:
- Pitäähän morsiamen mustissa olla, jos sulhasta paareilla tuodaan.
Eräs pekka oli Virossa maksutytön kanssa ja kysyi saako painaa paljaalla. Tyttö lupasi, että saa.
Ähellyksen jälkeen Pekka sanoi että jos yhdeksän kuukauden kuluttua sinulle tulee jotain, niin laita nimeksi Pekka.
Tyttö vastasi, että jos sinulle tulee kahden viikon kuluttua kutinaa niin se on tippuri....
Kalle ja Ville olivat ryhtyneet kaupparatsuiksi ja tapasivat toisensa kapakassa.
- Mitä sä nykyään kaupittelet?
- Kortonkejahan mä nykyisin.
- Jaa. No, pidätkö sä useinkin tuota pikkupoikaasi mukana matkoilla?
- Ei tämä ole mun. Tää on yksi valitus Ranualta.
Lapinmies kehui Helsingissä käydessään ilmiömäistä hajuaistiaan.
Baarimikko haistatti paukkuja ja lapinmies tiesi pelkästään haistelemalla, mikä alkoholi oli kyseessä:
- ”Perintheinen koshu, tammikuusha pullotethu”
- ”Finlanthia votkha, korkki olluth aukhi eilisesthä”
Ei helvetti, arveli baarimikko, sehän haistaa kaikki.
Sitten baarimikko käytti sormiaan kokkitytön pillussa ja haistatti niitä lapinmiehellä.
Hetken emmittyään lapinmiehen ilme kirkastui ja tokaisi:
- ”Ei shaatana, onkho Tupphuraishen Tuulha Rovaniemelthä täälhä töishä?!”
Pikku-Liisa laski vauhdilla portaiden kaidetta pitkin, mutta kaiteen alapäässä oli nuppi.
Sen seurauksena Pikku-Liisa jouduttiin viemään lääkärille ommeltavaksi.
Lääkäri katseli huolissaan Pikku-Liisan alapäätä, johon Pikku-Liisa sanoi:
- Tee siitä samanlainen kuin äidillä.
Lääkäri vastasi:
- Sitten sinun pitää laskea vielä kymmenen kertaa uudestaan...
Olli tapasi ravintolan iltapäivätansseissa Saaran, ja koska he viihtyivät hyvin toistensa seurassa lähdettiin lopulta Saaran kotiin tekemään lähempää tuttavuutta.
Saara oli kyllä naimisissa, mutta kertoi miehensä olevan matkoilla.
Tunnelma oli jo hyvin tiivis ja vaatteet molemmilta vähissä, kun Saara äkkiä hätkähti ja jäi kuuntelemaan.
Saara sanoi hädissään:
- Hei, tuo on auton ääni... Minä tunnen sen. Mieheni on palannut! Voi taivas, nyt et enää pääse lähtemään niin ettei hän näe sinua. Pue äkkiä päällesi, mene keittiöön ja ota esiliina eteesi ja rupea tiskaamaan, niin minä yritän selittää miehelleni.
Hätääntynyt Olli teki työtä käskettyä. Aviomies tuli sisään ja vaimo selitti hänelle:
- Siivousfirma lähetti tuon. Hän on kyllä hirveän ahkera, vaikka onkin mies...
Olli selvitti hikoillen tiskit, joita oli todella paljon. Saara kuiskasi tiskien päätteeksi, että aviomies pitää saada vielä täysin vakuuttuneeksi siivousfirmasta, niin Olli siisti koko keittiön sekä imuroi huoneet ja pyyhki lopuksi pölyt.
Seuraavana päivänä Olli kertoi seikkailustaan eräälle kaverilleen, joka valpastui ja kysyi:
- Oliko paikan osoite Alakatu 19 ja naisen nimi Saara?
Olli:
- Kyllä oli, mutta mistä kummasta sinä sen tiedät?
Kaveri huokasi päätään puistellen:
- Poika, poika... Minä tiskasin ja siivosin siellä viime viikolla.
Ankara ukkosmyrsyky yllätti heinäntekijät pellolla. Heinäväki juoksi suojaan kuka minnekkin parhaiten ehti.
Vanhapiika juoksi päätäpahkaa heinälatoon, työnsi päänsä piiloon heiniin. Takamus jäi tosin hieman oven suusta ulkopuolelle.
Siinä sitten myrskytuuli nosti ja heilutteli kesämekon helmoja.
Isäntä meni ladon ohitse ja huomasi paljaan takamuksen. Näky oli niin hemaiseva ettei isäntä voinut mieltään malttaa vaan tuuppasi vanhaa piikaa seisaaltaan takaapäin pariinkin otteeseen ja tuumasi, että kyllähän teki hyvvee!
Eipä aikaakaan kun vanhapiika nosti päänsä heinäkasasta, katseli taivaalle ja rukoili:
- Iske salama vielä kerran, iske salama vielä kerran...
Olin eilen jatkoilla yhden muijan luona ja juuri pääsemässä pukille kun ovikello kilisi ja muija kuiskas et on äijä päässy näköjään Kakolasta lomille.
- No jopas, varmasti alko vituttaa?
- No ei alkanu. Otin kamat kainaloon ja singahdin parvekkeelle pukemaan. Oli pimeetä ja vettä sato ihan saatanasti joten oli äkkiä puettava ettei ois jäätyny pystyyn!
-No se kai vitutti?
-No ei vituttanu. Akka päästi sen Kakolan karjun sisään joten menin hädissäni roikkumaan parvekkeen reunalta sormien varassa. Eihän sitä tiedä mitä tuollaset linnakundit saa päähänsä.
-No siinä kai jo vitutti?
-No ei se vituttanu. Mutta se arpinaama tuli partsille röökille, kurkkas kaiteen yli ja huomas mut siinä roikkumassa. Se saatana tumppas röökin mun käteen ja runttas kengällä vielä mun sormien päälle!
-No SE nyt ainaki vitutti?!
-No ei sekään. Mutta sitten se kaivo mulkkunsa esiin ja kusta lorotteli suoraan mun päälle ja nauroi vielä paskaset naurut kyytipojaks!
-No siinä ainakin oli vitutuksen paikka?
-No ei. Mutta sitten vilkasin alaspäin ja maahan oli 30 cm:n matka. Silloin alko vituttaa...
Jaa VitsienVitsit.fi |
