Yhteistyökumppanin mainos:
Pikku Kallen opettaja kutsui Kallen isän luokseen vanhempainiltaan.
– Teidän poikanne on luntannut, opettaja sanoi
– Mistä sinä muka sen tiedät, Kallen isä ärähti
– No kun Kallella ja Liisalla oli täysin samat vastaukset
– Se Liisa siinä on luntannut!
– Ei ole mahdollista
– Kuinka niin?
– Kun Liisalla luki että en tiedä niin Kallella luki en minäkään
Pikku-Kalle meni nakkikioskille ja tilasi nakkisämpylän.
Myyjä kysyi:
- Tuleeko kaikki mausteet?
Kalle sanoi:
- Jätetään vähän muillekin.
Naispuolinen matematiikan lehtori kysyy luokalta:
- Jos aidalla istuu kolme varista ja lähitalon isäntä tulee paikalle ja ampuu niistä yhden, kuinka monta varista jää jäljelle?
Pikku Kalle:
- Ei yhtään, sillä yksi kuolee, muut säikähtävät pamausta ja lentävät pois.
Opettaja:
- Väärin, Kalle, sillä jos kolmesta ammutaan yksi pois, jäljelle jää kaksi. Mutta ymmärrän kyllä logiikkasi ja arvostan ajattelutapaasi.
Pikku Kalle:
- Mulla olis kans rouva opettajattarelle yksi kysymys. On kolme naista jätskikioskilla. He kaikki ostavat mehujääpuikon. Yksi naisista nuolee puikkoa, toinen imee sitä ja kolmas haukkailee siitä paloja. Kuka naisista on naimisissa?
Opettaja vastaa hämillisyyden puna poskillaan:
- No, kai se on sitten se, joka imee sitä puikkoa...?
Kalle:
- Väärin, opettaja. Sillä naimisissa on hän, jolla on sormus nimettömässä. Mutta mä ymmärrän sun logiikan ja arvostan ajattelutapaasi!
Pikku-Kalle oli taas kerran tehnyt kolttosia vanhemmilleen ja sotannut tahallaan mutaisilla kengillään koko eteisen lattian.
Isä suuttui tästä ilkityöstä kovasti ja kuritti poikaansa sen mukaisesti.
Isä heltyi kuitenkin ja sanoi Kallelle:
- Kuritan sinua, koska rakastan sinua.
Pikku-Kalle vastasi:
- Kunhan kasvan isommaksi, niin saat tuntea vastarakkauttani.
Äiti lähetti Pikku-Kallen kauppaan ostamaan persiljaa. Matkalla Pikku-Kalle kuitenkin unohti tuotteen nimen, ja niinpä hän kysyi kaupassa myyjältä: ”Onko teillä pyllyheinää?”
Pikku-Kalle meni uimahallissa saunaan ja alkoi tuijottaa vastapäätä istuvan vanhan miehen isoa pömppömahaa.
Mies sitten huomasi Kallen tuijotuksen, taputti kovasti mahaansa ja sanoi möreällä äänellä:
- Kuule poika, tämä on täyttä ruutia sitten!
Kotona Pikku-Kalle kertoi peloissaan vanhemmilleen vaarallisesta pommista:
- Se oli tosi peloittavaa, koska ruutia oli hirveän paljon, mutta sytytyslanka näytti todella pieneltä!
Pikku-Kallen kansakouluaikoina joskus oli tapana, että luokan perällä oppituntia tarkkaili koulutarkastaja.
Opettaja oli etukäteen valmistellut oppilaat tulevaa tarkastusta varten ja kehottanut lukemaan läksyt erityisen tarkkaan.
Tarkastajan ollessa luokassa opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Kuka särki Jerikon muurit?
Kalle vastasi puolustautuen:
- En minä ainakaan!
Tunnin jälkeen koulutarkastaja ja opettaja keskustelivat.
Opettaja vaivautuneena:
- No, tuo meidän Kalle nyt vain on sellainen...
Koulutarkastaja:
- Voit olla oikeassa, mutta en minäkään oikein usko että Kalle olisi Jerikon muurin särkenyt.
Pikku-Kalle huusi naama punaisena:
- En varmasti syö aamulla kaulapuuroa, en varmasti.
Äiti sanoi:
- Mitä Kalle sitten söisi?
Pikku-Kalle:
- Isi kertoi naapurin sedälle, että miten ihana oli imeä naapurin emäntää. Minäkin haluaisin sitä herkkua imeä.
Pete tuli myöhässä Pikku-Kallen serkun ristiäisiin.
Pete kysyi Pikku-Kallelta:
- Onko minulta mennyt jo nimi ohi?
Pikku-Kalle vastasi:
- Ei kai, kun siinä Petenä olet.
Opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Mikä on isäsi nimi?
Pikku-Kalle mietti hetken ja sanoi:
- En tiedä.
Opettaja moitti:
- Sinä olet jo 6 vuotias, etkä edes tiedä isäsi nimeä...
Pikku-Kalle vastasi:
- Taitaa olla sukuvika. Kun minun äitini on jo 34 vuotta, eikä sekään tiedä.
Jaa VitsienVitsit.fi |
