Pikku-Kallen neuvo

Poimintoja aiheesta Pikku-Kalle vitsit

Pikkukalle meni mummonsa kanssa kauppaan. Matkalla Kalle löysi maasta kolikon. Kalle kysyi mummoltaan, saanko pitää tämän kolikon? Et. Mummo vastasi Miksi en? Kalle kysyi. Mihinkään maassa olevaan ei saa koskea. Mummo sanoi. Hetken käveltyään mummo kompastui puunjuureen. Sitten mummo kysyi: Kalle, voisitko auttaa minut ylös? Sitten kalle vastasi: Mihinkään maassa olevaan ei saanut koskea.

Virtasten talossa oli päivällisaika. Isä oli keittiössä kokkaamassa. Yhtäkkiä Pikku-Kalle tuli keittiöön.

Pikku-Kalle näytti mietteliäältä, kun hän istuutui pöydän ääreen.

Isä kysyi:
– Onko mielessäsi jotain, poikani?

Pikku-Kalle vastasi:
– Hmm… on. Miksi sitä kutsutaan, kun kaksi ihmistä makaa toistensa päällä?

Isä nolostui välittömästi ja lehahti tomaatinpunaiseksi. Kukista ja mehiläisistä puhuminen tuntui hieman aikaiselta, mutta samalla hän ei halunnut valehdella pojalleen.

Isä vastasi hieman varovaisesti:
– Sitä kutsutaan rakastelemiseksi.

Pikku-Kalle totesi hetken kuluttua:
– Ei, en usko, että sitä kutsutaan niin.

Nyt isä nolostui entisestään, mutta lopulta sai sanottua:
– Sitä kutsutaan myös naimiseksi.

Pikku-Kalle sanoi:
– Ei, ei sitäkään.

Isä ajatteli, että mikä tuota lasta oikein vaivaa ja tokaisi hermostuneena:
– No mitä helvettiä, sitä kutsutaan nussimiseksi!

Pikku-Kallen silmät alkoivat loistaa ja hän sanoi:
– Nyt keksin! Se on kerrossänky!

Opettaja kysyi oppilailtaan:
- Millä puolella sydän sijaitsee?

Pikku-Kalle huutaa innokkaana:
- Minä tiedän, minä tiedän! Se on sisäpuolella.

Pikku-Kalle kuuli surullisia uutisia, että ukki oli kuollut.

Pikku-Kalle kysyi isältään:
- Isä, missä ukki nyt on?

Isä mietti hetken ja vastasi:
- Siellä, minne me kaikki vielä menemme. 

Pikku-Kalle:
- Hienoa! Odottaako ukki meitä Linnanmäellä?

Opettaja kysyi:
- Montako ilmansuuntaa on?

Pikku-Kalle vastasi:
- Seitsemän.

Opettaja:
- Väärin. Niitä on kahdeksan.

Pikku-Kalle:
- Mutta kun eilen kerrottiin uutisissa, että presidentti oli syönyt lounaan.

Pikku-Kalle oli isänsä kanssa täydessä bussissa. Yhtäkkiä heidän edessään ollut nainen huitaisi käsilaukullaan Pikku-Kallen isää päähän ja poistui bussista.

Isä sanoi:
- Olipas siinä omituinen nainen.

Pikku-Kalle:
- Niin olikin... Siksi minä nipistinkin sitä takapuolesta.

Pikku-Kalle sanoo kaverilleen:
- Päiväni ovat luetut.

Kaveri:
- Miten niin?

Pikku-Kalle:
- Isoveljeni löysi minun päiväkirjani.

Pikku-Kalle seisoi kylätien varrella. Vanha setä ilmestyi paikalle polkupyörällä ja pysähtyi.

- Paljonko kello on, poikaseni?
- Kaksitoista.
- Vai niin, minä kun luulin, että se olisi ollut jo enemmän.
- Ei se täällä päin ole koskaan sen enempää, sillä sen jälkeen aloitetaan taas ykkösestä.

Pikku kalle oli suihkussa äitinsä kanssa ja hänen äitinsä sanoo, “älä sitten katso navan alle“.

“Mitä siellä on?“, Pikku Kalle kysyy.

“Siellä on viidakko“, äiti tokaisee.

Seuraavana päivänä pikku kalle on isänsä kanssa suihkussa, ja isä sanoo “älä sitten katso navan alle“.

“Mitä siellä on?“, Pikku kalle kysyy.

“Siellä on karva-mato“, isä vastaa.

Seuraavana päivänä pikku Kallea pelottaa nukkua yksin, ja hän menee isän ja äidin väliin nukkumaan.

“Älä sitten katso peiton alle“, isä ja äiti komentavat. Pikku Kalle nyökkää.

Myöhemmin pikku Kalle katsoo peiton alle ja huutaa “ääk! Karva-mato hyökkää viidakkoon!“

Pikku Kallen isoveli tuli herättämään pikku Kallea.

Isoveli kysyi:
- Mitä unta näit?

Pikku Kalle:
- En muista paljoa mutta näin unta että söin jätti vaahtokarkkia ja sen jälkeen kun heräsin tyynyni oli kadonnut.