


Yhteistyökumppanin mainos:


Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.
Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.
Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa.
Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.
Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.
Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:
- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.
Siihen kauppias vastasi:
- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.
Mitä kuukautissuoja kirjoitti pierulle kiitosilmoitukseen?
Olet tuuli siipieni alla.
Taivaalta kuului pieru jos toinenkin. Kuka se oli?
- Minä.
- Kuka minä?
- Ilmalaiva!
Prööt sanoi aasi, kun pieraisi.
Parasta opettajana olemisessa on mahdollisuus piereskellä vapaasti töissä ja katsella sitten draaman kehittymistä, kun kaikki lapset yrittävät syyttää toisiaan.
Pieru ja juusto menivät avioon. Seuraavana aamuna juusto oli täynnä reikiä, koska pieru oli pannut haisemaan.
Miksi rakkaus on kuin pieru?
Jos joudut pakottamaan sitä, se on todennäköisesti paskaa.
Pierre Cardin = piere verhoon
Mitä yhteistä hanurilla ja perseellä on?
- Molemmat soivat!
Svanten ja Håkanin suhde oli mennyt perustavanlaatuiseen kriisiin.
Svante mököttää olohuoneen sohvalla ja Håkan kiskoo lenkkareita jalkaansa eteisessä pylly pystyssä.
Håkanilta pääsee pieru, johon Svante tuhahtaa loukkaantuneena sohvan pohjalta:
- Nyt on vähän myöhäistä lähetellä lentosuukkoja...











