


Yhteistyökumppanin mainos:


Mikä on maailman vaarattomin ase?
- PieraSinko?
Eräs lihava mies meni kutsuille. Häntä rupesi pierettämään kamalasti. Mies huomasi sohvan, jonka alla makasi koira. Mies ajatteli, että jos hän menisi istumaan sohvalle ja pieraisisi sitten. No hän istahti ja pieraisi. Kutsujen emäntä sanoi:
- Musti!
Mies ajatteli, että tämähän oli hyvä. Pieru pantiin koiran syyksi. Mies pieraisi uudestaan, vähän kovempaa. Isäntä huusi:
- Musti!
Mies pieraisi vielä kerran, todella lujaa. Emäntä huusi:
- Musti! Tule alta pois ennen kuin se mies paskoo sun päälle!
Kaksi vanhaa lääkäriä oli kävelyllä. Ystävyksien huomio oli jo pidemmäksi aikaa kiinnittynyt heidän edellään oudosti kävelevään mieheen.
Mies nimittäin käveli erittäin jäykästi ja varovaisesti sipsuttelemalla, polvet koukussa haara-asennossa, ja lisäksi vielä kädet jäykästi sivulla irti kehosta.
Ensimmäinen lääkäri totesi:
- Näin kardiologian professorina sanoisin, että hänellä on selkeästi ateroskleroosi ja perifeerisiä valtimoiden tukkeumia kummassakin raajassa, mistä aiheutuu tuo sairaudelle tyypillinen katkokävely...
Toinen lääkäreistä kommentoi:
- Minä puolestani väitän näin fysiatrian professorina, että hänellä on länkisäärisyyttä sekä vaikeasta reumasta johtuva nivelrikko...
Lääkärit päättivät pysäyttää miehen ja kertoivat hänelle kiistansa.
Mies vastasi:
- Hyvät herrat, me erehdyimme kaikki kolme. Minäkin, näin matematiikan professorina, laskin, että se olisi vain pienen pieni pieru...
Kun olin lapsi, niin joka kerta kun isäni pieraisi, hän kielsi tehneensä sen.
Vasta vuosia myöhemmin tajusin, että hän oli syyttänyt minua.
Kumppani halusi lämpöä ja vipinää sängyssä.
Joten pieraisin lakanan alle.
Simo tuli sodasta kotiin ja esitteli veljelleen käsikranaattia. Veli siihen tokaisi:
– No heitä se tuonne huussiin, niin nähdään, kun se poksahtaa.
– No minä heitän sen, Simo sanoi.
Simo heitti kranaatin ja hetken päästä jysähti. Laudat tippuivat nättiin riviin ja yhtäkkiä joku nousi lautojen seasta. No pappahan se oli, joka lähti tallustamaan tupaan päin ja mutisi:
– Onneks en pierassu pirtissä.
Peräkylän muori oli ikäisekseen hyvässä kunnossa mitä nyt kuulo vähän temppuili.
Muori oli taas kirkonkylän terveyskeskuksessa uusimassa reseptejään ja lääkäri kysyi:
- Onkos muorilla ilmavaivoja?
Mihin muori:
- Herrasiunaa! Miten se lääkärinkloppi kuvittelee että tällaisella köyhällä eläkeläisellä olisi muka varaa ilmalaivoihin?!
Köyhän huvi on pieru ja nauru sen päälle
Jos Kirsi ja Kalle pieraisevat yhtäaikaa, miltä pieru haisee?
- Kirsikalle.
Pekka oli markkinoilla myymässä perunoita, kun häneltä äkkiä pääsi valtava pieru. Kaikki markkinoillaolijat räjähtivät nauramaan. Pekka palasi kotiin häpeissään. Häntä hävetti niin kauheasti, että hän lähti kotikaupungistaan ja kierteli ympäri maailmaa vuosikaudet. Viimein hän uskaltautui palaamaan kotikaupunkiinsa luulleen häpeällisen tapahtuman jo unohtuneen. Kotikaupunki oli muuttunut. Taloja oli purettu ja uusia oli rakennettu. Markkina-aluekin oli aivan erinäköinen. Sen reunaan oli ilmestynyt uusi rakennus. Pekka rohkaisi itsensä ja kysyi eräältä mieheltä:
– Milloin tuo talo on rakennettu?
– On siitä jo aikaa. Se rakennettiin kuusi vuotta, kaksi kuukautta ja kahdeksan päivää sen jälkeen, kun Pekka pieraisi markkinoilla.











