


Yhteistyökumppanin mainos:


Vasemmistolainen, demari ja vihreä tapasivat baaritiskillä.
Vasemmistolainen sanoi:
- Mä tarjoon, te maksatte.
Demari sanoi:
- Te maksatte mun juomapiikin.
Vihreä sanoi:
- Mä sovin juuri tuohon baaritiskille energiaremontin ja te saatte laskun siitä myöhemmin.
Mitä eroa on Paavo Lipposella ja Jumalalla?
- Jumala ei kuvittele olevansa Paavo Lipponen.
Kuka on Anne Kalmarin paras ystävä?
- Minna Mustekala.
Mikä on poliitikon paradoksi?
- Puolet ammatista on puhumista asioista, joista ei tiedä mitään, ja toinen puoli vaikenemista siitä minkä tietää.
Kalle tuli toiseksi juoksukilpailussa.
Kilpailun järjestäjä onnitteli häntä ja sanoi:
- Toiseen palkintoon kuuluu, että saa kätellä pääministeriä.
Kalle:
- Mieluummin potkaisisin häntä persuuksille!
Kilpailun järjestäjä:
- Pahoittelen, se on ensimmäinen palkinto.
Putin meni parturiin ja kampaaja ryhtyi juutelemaan:
- Tehän tiedätte Ukrainan?
Putin istuu hiljaa ja kampaaja napsuttelee saksillaan.
Kampaaja jatkaa:
- Mitä kuuluu Ukrainaan ja oletteko käynyt viimeaikoina siellä?
Putin hermostuu ja kilahtaa kysymään kampaajalta:
- Mikä siinä Ukrainassa niin kiinnostaa, kun jatkuvaan siitä rankutatte?
Kampaaja vastaa:
- Kun mainitsen Ukrainan, niin teidän hiuksenne nousee pystyyn, jolloin niitä on helpompi leikellä.
Väyrynen ilmestyi tatskapuotiin ja ilmoitti haluavansa oikeaan otsalohkoonsa tosi ison, monimuotoisen, ruskean tatuoinnin.
Vähän asiaa ihmetellen ajeli tatuoitsia Väyryseltä tukan pois oikealta puolelta otsaa ja alkoi tatuoida siihen ison musteläiskän näköistä länttiä.
Parin tunnin kuluttua tatuointi oli valmis ja hirveän näköinen muodoton läiskä punersi vielä verestäen Väyrysen otsassa.
Kun Paavo kaiveli tiskillä lompsaansa maksaakseen, ei puodin pitäjä malttanut olla kysymättä, oliko Paavolla joku erityinen syy tatuoittaa tuollainen mitään tarkoittamaton läiskä loppuelämäkseen otsaansa.
Tähän Väyrynen vakavana:
- No, olimme taannoin Mihail Gorbatshovin kanssa illallisella keskustelemassa Suomen ja Neuvostoliiton suhteista ja puheenvuoroni jälkeen nousi Gorbatshov kunnioittavasti ylös tuolistaan, naputti omaa ruskeaa läikkäänsä otsassaan ja sanoi:
“...taitaa toveri Väyryseltä puuttua täältä jotain?“
Vihreä poliitikko saapui taivaan portille. Portilla Pietari vilkaisi saapujaa ja selaili isoa kirjaansa kiivaasti edes takaisin, samalla päätään raapien.
Pietari lopulta totesi:
- Mitäs ihmettä te täällä nyt jo teette, teidän kuolinaikanne ei pitäisi olla vielä lähelläkään.
Poliitikko:
- Katsos kun kävelin iltakävelyllä hiekkarantaa pitkin ja satuin löytämään hiekasta pienen lyhdyn. Pyyhkäisin siitä hieman tomua pois ja sieltä ilmestyi henki. Henki totesi että perinteisesti saat yhden toivomuksen koska vapautit minut lampusta mutta voit toivoa vain asioita jotka hyödyttävät muita kuin itseäsi...
Pietari katsoi poliitikkoa ihmeissään ja odotti kovasti jutun jatkuvan.
Poliitikko jatkoi tarinaansa:
- Mietin sitten siinä hetken ja toivoin että maailmasta katoaisi se asia, joka haittaa eniten Suomen ympäristönsuojelua...
... Ja seuraavaksi huomasinkin olevani taivaan portilla.
Timo Soini oli ulkoministeriaikanaan myös viikon työmatkalla Japanissa. Hän oli matkallaan enemmän kuin tyytyväinen.
Hänellä oli huoneena hulppea sviitti jossa hän saattoi rauhassa lepäillä. Häntä ei esimerkiksi vaivattu millään tyhjänpäiväisillä virallisilla tapaamisilla, kokouksilla tai tutustumiskäynneillä eri kohteisiin.
Ruokaa ja upeita aterioita sen sijaan kannettiin hänen eteensä pitkin päivää...
Matkaviikon päättyessä eräs japanilaisista isännistä lähestyi Soinia hienotunteisesti kysyen:
- Milloin mestari on oikein aikeissa otella?
Vasemmistoliiton pitkäaikainen avustaja pyysi Li Anderssonilta palkkiokseen valtion virkaa.
Andersson pahoitteli:
- Juuri nyt ei ole sopivia valtion virkoja avoinna... Mutta, me voimme perustaa komitean tutkimaan, miksei sopivia virkoja ole, ja sinä saat sen komitean puheenjohtajan viran.








