


Yhteistyökumppanin mainos:


Liisa oli maalla ensimmäistä kertaa ja käveli tiellä mummonsa kanssa.
Liisa poimi maasta sormikkaan ja sanoi
- Katso mummo Mansikin rintsikat
Kyllä rahalla saa onnea!
- minulla on ilotalon kuitti, mikä todistaa sen.
Vanha Neuvostoliittolainen partahöylä oli niin nerokas, ettei siinä tarvinnut edes vettä eikä partavaahtoa:
Vesi tuli silmistä ja vaahto suupielistä.
Kaksi TVH:n miestä oli tietyömaalla ja yhtäkkiä toinen miehistä löi lapiolla etanan littanaksi...
Johon toinen mies sanoi:
- Miksi sinä tapoit sen ihan turhan takia?
Mies vastasi:
- Suutuin siihen, kun se on seurannut minua koko päivän.
Kaksi melkolailla vaiteliasta maalaisukkoa, tapasivat käydä joskus harvoin toistensa luona kylässä.
Toinen ukoista koputti pitkästä aikaa naapurinsa ovea ja asteli tupaan.
Meni varmaan kolme varttia, kunnes talon isäntä kiikkustuolissa istuen rohkeni kysyä:
- No onkos ulkona kylmä?
Siihen vieras vastasi:
- Mitä nyt pari astetta pakkasta.
Johon isäntä:
- Siitä nyt ei kannata paljon puhua.
Vieras sanoi:
- En minä olis puhunutkaan, jos sinä et olis kysynyt.
Ovelta-ovelle myyjä kierteli asuinaluetta ja kysyi erään talon omistajalta, että tarvitseeko halkoja ja klapeja.
Siihen talon isäntä vastasi, että ei tarvita tällä hetkellä ja että pihalta löytyy iso pino polttopuuta.
Seuraavana aamuna oli talon pihalta halkopino ja klapit hävinneet.
Astronautti meni kuuhun ja löysi sieltä reisiluun.
Astronautti otti luun käteen ja sanoi:
- Mitä kuu-luu?
Kaksi vanhaa miekkosta tapasivat toisensa vuosikymmenien jälkeen.
- No, miten sinun elämäsi on kaikkien näiden vuosien aikana sujunut?
- Ihan hyvinhän se muuten on mennyt, mutta pituuden kanssa on ollut ongelmia...
- Mitenkä niin?
- Silloin nuoruudessani jouduin ensin kasvatuslaitokseen ja sitten laittoivat minut katkaisuhoitoon ja nykyisin olen joutunut käymään venytyksessä...
Miten tehdään tamperelainen hulluksi?
- Laitetaan se ensin pyöreään huoneeseen ja sanotaan, että tuolla nurkassa on mustaa makkaraa.
Kaksi liikemiestä, Hannes ja Toivo, kävelivät kadulla.
Hannes huomasi maassa koiran paskan ja tarjosi Toivolle 100 euroa, jos hän haukkaisi siitä palasen.
Toivo mittaili torttua hetken, ja yllytyshenkisenä otti suupalallisen paskaa ja söi sen.
Hannes antoi satasen Toivolle ja kaverukset jatkoivat matkaa.
Edettiin siinä pari korttelia ja nyt Toivo huomasi maassa koiran jätöksen. Tällä kertaa hän puolestaan tarjosi Hannekselle 100 euroa, jos tämä haukkaisi paskaa.
Hannes tuumaili hetken ja ajatteli, että saapahan rahansa takaisin ja nieli suupalan koiran kakkaa.
Toivo maksoi Hannekselle sovitun satasen, ja liikemiehet jatkoivat kulkua.
Korttelin päästä Toivo pysähtyi ja tokaisi:
- Ei jumalauta, tajusitko että me molemmat syötiin koiranpaskaa, eikä kumpikaan edes netonnut siitä yhtään mitään.
Hanneksella oli kokeneena liikemiehenä tietenkin vastaus valmiina:
- Mutta tehtiin sentään kaksisataa liikevaihtoa!
Ja noin tyytyväisenä miehet jatkoivat matkaansa.











