


Yhteistyökumppanin mainos:


Prinsessa Ruusunen -satu on nyt kielletty Suomessa vuodenvaihteen jälkeen, uuden lain myötä.
Syy:
- Sadussa prinssi suutelee prinsessaa ilman tämän suostumusta.
Mikä on Suomi?
- Venäjältä vuonna 1917 irronnut pala tervettä järkeä.
Toimittaja:
- Herra pääministeri, mitä teillä on sanottavaa budjetista?
Pääministeri:
- Ei mitään.
Toimittaja:
- Tiedän, mutta tarkoitinkin, miten muotoilette lausuntonne?
Hallitus meni sitten poistamaan eläkeputken. Huono homma...
Ennen kaikki oli niin selvää:
Siemenputkessa ja emätinputkessa matkustelun jälkeen mentiin koulutusputkeen.
Sitten siirryttiin uraputkeen ja lopulta odottelemaan eläkeputkea.
Onneksi vielä on tarjolla sentään ryyppyputki, josta on edelleen sujuva siirtymä koiranputkeen.
Toimittaja kysyi Purralta:
- Miksi valtion menoja ei leikata, jos kerran tulot pienenevät?
Purra vastasi närkästyneenä:
- Kuulkaas nyt arvon toimittaja, tämä on politiikkaa, eikä mitään todellista elämää!
George Bush ja Tony Blair keskustelivat kiihkeästi Valkoisen talon käytävällä. Tutustumiskierroksella oleva turisti huomaa tämän intensiivisen keskustelun ja miettii, mistä miehet mahtavat puhua? Niinpä hän käy asiaa uteliaanan kysymässä.
Turisti: Mistäs te noin innokkaasti puhutte?
Bush: Noh, me vaan suunnitellaan tässä kolmatta maailmansotaa.
Turisti: Niinkö? Millaisia suunnitelmia teillä sitten on?
Bush: Me ammutaan ydin pommeilla 5 miljoonaa rättipäätä ja yksi hammaslääkäri.
Turisti: Mitäs varten te sen hammaslääkärin ammutte?
Bush (kääntyy Tonyn puoleen): Mitäs mä sanoin Tony? Kun me ammutaan yksi hammaslääkäri niin kukaan ei kysele niistä rättipäistä mitään.
Vihreä poliitikko saapui taivaan portille. Portilla Pietari vilkaisi saapujaa ja selaili isoa kirjaansa kiivaasti edes takaisin, samalla päätään raapien.
Pietari lopulta totesi:
- Mitäs ihmettä te täällä nyt jo teette, teidän kuolinaikanne ei pitäisi olla vielä lähelläkään.
Poliitikko:
- Katsos kun kävelin iltakävelyllä hiekkarantaa pitkin ja satuin löytämään hiekasta pienen lyhdyn. Pyyhkäisin siitä hieman tomua pois ja sieltä ilmestyi henki. Henki totesi että perinteisesti saat yhden toivomuksen koska vapautit minut lampusta mutta voit toivoa vain asioita jotka hyödyttävät muita kuin itseäsi...
Pietari katsoi poliitikkoa ihmeissään ja odotti kovasti jutun jatkuvan.
Poliitikko jatkoi tarinaansa:
- Mietin sitten siinä hetken ja toivoin että maailmasta katoaisi se asia, joka haittaa eniten Suomen ympäristönsuojelua...
... Ja seuraavaksi huomasinkin olevani taivaan portilla.
Poika kysyy isältä:
- Mitä on politiikka?
Isä vastaa:
- No jaa… Politiikassa on viisi ryhmää,
1. Kansa
2. Hallitus
3. Talousvalta
4. Työläisluokka
5. Maan tulevaisuus
Poika hämillään:
- Isä en ymmärrä... voitko selittää?
Isä:
- Ok. Otetaan vaikka meidän kotimme esimerkiksi.
Minä tienaan rahat huusholliimme joten minulla on taloudellinen valta.
Sinun äitisi määrää ja käyttää rahat joten hän on hallitus.
Yhdessä huolehdimme sinun tarpeistasi, sinä olet kansa.
Pikkuveljesi on maan tulevaisuus ja hänen hoitajansa on työläisluokka.
Ymmärsitkö nyt?
Poika mietteliäänä:
- Joten kuten...
Yöllä poika heräsi siihen kun pikkuveli itki…
hän nousi katsomaan ja huomasi että pikku veikalla oli kakat vaipassa.
Hän meni vanhempien makuuhuoneeseen, missä äiti nukku sikeästi eikä herännyt kuiskaukseen. Sitten hän meni lastenhoitajan huoneen ovelle ja näki avaimen reijästä, että isäkin oli siellä.
Kun he eivät vastanneet koputuksiin, poika meni takaisin nukkumaan...
Aamulla poika sanoi isälleen:
- Taidan ymmärtää politiikkaa…
Isä innoissaan:
- Mainiota! Selitähän omin sanoin.
Poika:
- Luulen että se menee näin.
Hallitus nukkuu ja kuorsaa kun taloudellinen valta panee työläisluokkaa perseeseen,
kansaa ei noteerata millään lailla ja maan tulevaisuus on kaulaa myöten paskassa.
Montako ministeriä tarvitaan vaihtamaan lamppu?
- Kaksi. Toinen sanoo kansalle, että kaikki mahdollinen on tehty, ja toinen kiertää lampun vesihanaan.
Pääministeri Sipilä vieraili mielisairaalassa. Potilaat seisoivat pitkinä riveinä niiden käytävien varrella, joita myöten pääministeri kulki.
Sipilän ohittaessa potilasta, tämä aina kumarsi ja sanoi:
- Hyvää päivää! Kiitos hyvästä hallituksesta, herra pääministeri!
Ulko-oven vieressä rivin viimeisenä seisova mies kuitenkin vain nyökkäsi ja sanoi:
- Hyvää päivää.
Sipilä pysähtyi miehen eteen ja kysyi:
- Miksi sinä ainoana koko joukosta et kiittänyt hyvästä hallituksesta?
Mies siirteli hieman epävarmasti jalkojaan ja vastasi:
- Minä en ole hullu. Minä olen hoitaja.











