


Yhteistyökumppanin mainos:


Kumppani halusi lämpöä ja vipinää sängyssä.
Joten pieraisin lakanan alle.
Peräkylän muori oli ikäisekseen hyvässä kunnossa mitä nyt kuulo vähän temppuili.
Muori oli taas kirkonkylän terveyskeskuksessa uusimassa reseptejään ja lääkäri kysyi:
- Onkos muorilla ilmavaivoja?
Mihin muori:
- Herrasiunaa! Miten se lääkärinkloppi kuvittelee että tällaisella köyhällä eläkeläisellä olisi muka varaa ilmalaivoihin?!
Kuulitko sokeasta ja sydänsärkyisestä skunkista?
Hän rakastui pieruun.
Pierut ovat kuin lapsia.
Omat eivät haittaa, mutta et voi sietää muiden.
Mies ja nainen olivat juuri menneet naimisiin ja lähtevät kirkosta ajelemaan reellä kohti miehen kotia.
Tovin matkaa taitettuaan päästää hevonen mojovan pierun.
Isäntä siihen tyynesti: ”Ensimmäinen”.
Muutaman kilometrin jälkeen päästää hevonen toisen pierun ja
isäntä siihen virkkoo: ”Toinen!”.
Matka jatkuu kunnes hevonen pieraisee kolmannen kerran.
Silloin isäntä sanoo: ”Kolmas kerta!”
Pysäyttää reen, ottaa kirveen huovan alta ja lahtaa hevosen siihen paikkaan.
Morsian katsoo touhua kauhuissaan ja moittii miestä: ”Ootko tullu aivan hulluksi.. tappaa nyt hyvä hevonen tuolla tavalla! Ei se ollu mitään pahaa tehnyt, hevosparka”.
Isäntä katsoo vaimoaan tovin ja vastaa syvällä rintaäänellä:
”Ensimmäinen!”.
Mitä pikkupieru tahtoi tehdä isona?
– Liittyä ilmavoimiin.
Eräs lihava mies meni kutsuille. Häntä rupesi pierettämään kamalasti. Mies huomasi sohvan, jonka alla makasi koira. Mies ajatteli, että jos hän menisi istumaan sohvalle ja pieraisisi sitten. No hän istahti ja pieraisi. Kutsujen emäntä sanoi:
- Musti!
Mies ajatteli, että tämähän oli hyvä. Pieru pantiin koiran syyksi. Mies pieraisi uudestaan, vähän kovempaa. Isäntä huusi:
- Musti!
Mies pieraisi vielä kerran, todella lujaa. Emäntä huusi:
- Musti! Tule alta pois ennen kuin se mies paskoo sun päälle!
Mistä tietää että pieru on todella pahan hajuinen, vaikka olisi nenä tukossa?
- Siitä, että silmien kirvelyn lisäksi kynnetkin sulaa!
Olipa kerran demokraattinen kansantasavalta. Tämä onnellisten ihmisten maa joutui kuitenkin pahojen voimien valtaan. Järjestettiin näennäiset presidentinvaalit, joissa ihmiset saivat äänestää kahta kovana piereskelijänä tunnettua henkilöä.
Vaaleissa molemmat ehdokkaat saivat yhtä monta ääntä ja maata johtavat herrat olivat ihmeissään. Siispä päätettiin ratkaista asia pierukilpailulla.
Ensimmäinen ehdokas aloitti ja pieru kuulosti siltä, kuin valas olisi röyhtäissyt tunnelissa. Se oli komeaa!
Toisen ehdokkaan vuoro tuli, mutta pitkän odottelun jälkeen ei vieläkään kuulunut mitään!?!
Tuomarit ihmettelivät ja varoittivat toista ehdokasta, ettei kohta ehdi edes yrittää?
Toinen ehdokas vastasi:
- Kai jouran mää...
Ja sitten kaikki alkoivat hurraamaan ja taputtamaan kovasti.
Toinen ehdokas nimittäin osasi puhua pieruillaan, ja hän olikin koko vaalien ajan seissyt käsillään päästämällä peräpäästään pierunhuuruista puhettansa. Sitä ei vaan kukaan vielä ollut tuolloin hoksannut, koska toisen ehdokkaan peppua ja päätä ei erottanut toisistaan.
Hänestä tuli siis uusi presidentti tähän kaukaiseen maahan, minne aurinko ei paista.
Kaksi vastavalmistunutta lääkäriä kävelivät kaupungilla. Heidän edellä käveli mies, joka laahasi jalkaa.
Lääkärit alkoivat arvailla, mikä miestä vaivasi.
- Hän on varmaan menettänyt jalkansa sodassa.
- Sillä on nivelsiteet poikki.
Hetken kinasteltuaan he päättivät mennä kysymään mieheltä, että mikä häntä vaivasi. Mies sattui olemaan pappi.
Pappi nosti käsiään ja sanoi:
- Me kaikki kolme olemme väärässä. Sinä luulit, että olen menettänyt jalkani sodassa ja sinä luulit, että nivelsiteeni on mennyt poikki ja minä luulin, että pieru on kuivaa.











