


Yhteistyökumppanin mainos:


Ruotsalaiskaverukset ihmettelivät, mihin valo oikeastaan häviää, kun se sammutetaan.
He päättivät selvittää asian. Pojat sammuttivat valot ja alkoivat etsiä sitä pimeässä.
Jonkin ajan kuluttua toinen huusi:
- Mats, olen löytänyt sen. Se oli jääkaapissa!
Miksi ruotsalainen kantaa autonovea autiomaassa?
- Jos tulee kuuma niin voi avata ikkunan.
Suomalainen ja ruotsalainen kilpailivat, kumpi uskaltaa kurkotella kauemmas reunan yli pilvenpiirtäjän katolta.
- Yhtäkkiä ruotsalainen voitti.
Haaparantalainen meni Torniossa kauppaan ja sanoi myyjälle:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.
Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.
Haaparantalalainen lähti pois kaupasta, pukeutui vanhaksi mummoksi ja ajatteli:
- Nyt myyjä ei tunne minua.
Haaparantalainen meni takaisin kauppaan:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.
Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.
Haaparantalainen lähti taas pois ja pukeutui nyt hip-hoppariksi:
- Nyt he eivät tunne minua.
Sitten hän meni kauppaan:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.
Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.
Haaparantalainen:
- Mistä tiedätte, että olen haaparantalainen?
Myyjä:
- Koska tuo ei ole telkkari, vaan mikroaaltouuni.
Ruotsalaiset miehet pohdiskelivat yhdessä mitä he haluaisivat olla mieluiten.
Yksi heistä totesi:
- Haluaisi olla ambulanssi.
Muut kysyivät:
- Miksi ihmeessä haluaisit olla ambulanssi?
Tähän mies:
- No siksi, että perästä työnnettäisiin sisään ja saisin huutaa täysillä: UU-AA-UU-AA...
Miksi kutsutaan muodostelmaa, jossa ruotsalaiset pyörivät ympyrää?
- Hurrikaaniksi!
Mitä suomalaista etunimeä kuulee Ruotsissa eniten?
- Miehen nimistä Jaska ja naisten Seija.
Kaksi suomalaista oli Tukholman-risteilyllä. He olivat varanneet oman saunavuoron, mutta jonkun sekaannuksen takia saunaan tuli myös ruotsalainen. Eivät suomalaiset tästä välittäneet, vaan antoivat ruotsalaisen saunoa kanssaan.
Saunassa juttelu kääntyi ammatteihin, eli mitä kukin teki työkseen. Ruotsalainen sanoi olevansa taikuri.
Sitä eivät suomalaiset uskoneet, vaan pyysivät ruotsalaista todistamaan sen.
Ruotsalainen sanoi:
- Noo... selvä, mutta tarvitsen tähän vapaaehtoisen.
Toinen miehistä suostui ja ruotsalainen käski häntä menemään kontalleen lattialle.
Ruotsalainen asettui miehen taakse ja kysyi:
- No niin, tuntuuko sinusta, että takapuolessasi olisi peukalo?
Mies vastasi:
- Kyllä.
Silloin ruotsalainen otti molemmat kätensä selkänsä takaa, heilutti peukaloitaan ilmassa ja huusi:
- Simsalabim!
Nuori vastavihitty ruotsalaisneito pääsi töistään tavallista aiemmin ja näki miehensä olevan makuuhuoneessa.
Hän meni huoneeseen ja sanoi:
- Börje, riisu kenkäni.
Börje totteli ja riisui hänen kenkänsä.
Nainen jatkoi:
- Börje, riisu hameeni.
Niinpä Börje riisui hameen...
- Börje, riisu paitani.
Börje riisui hänen paitansa.
- Börje, riisu sukkahousuni.
Börje otti pois sukkahousut.
- Börje, riisu rintaliivini.
Börje avasi hänen rintaliiviensä lukon ja antoi niiden pudota lattialle.
- Börje, riisu vielä pikkuhousuni.
Ja Börje totteli.
- Ja Börje... Anna tämän olla viimeinen kerta, kun käytät vaatteitani.
Sokea suomalainen, kuuro tanskalainen ja pyörätuoliin joutunut ruotsalainen löysivät pullon, jonka henki lupasi jokaiselle yhden toivomuksen.
Ensin toivoi suomalainen ja hetken kuluttua hän huusi:
- Minä kuulen! Minä kuulen!
Sitten toivoi tanskalainen ja hetken kuluttua hän huusi:
- Minä kuulen! Minä kuulen!
Viimeiseksi toivoi ruotsalainen ja hetken kuluttua hän huusi:
- Uudet renkaat! Uudet renkaat!
Kuitenkin kesken näytöksen sille tuli yksinkertaisesti aivan hirveä paskahätä.
Niinpä se lähti etsimään vessaa, muttei kuitenkaan löytänyt muuta kuin pienen siivouskomeron.
Ruotsalainen ajatteli:
– Tännepä voin kai ulostaa kenenkään huomaamatta.
Hädästä päästyään ruotsalainen tuli takaisin teatterisaliin, mutta huomasi, ettei siellä ollut kuin yksi mies.
Ruotsalainen kysyi mieheltä:
– Loppuiko näytös, se ihmetteli.
Näytti että mies oli ilmeisesti syönyt suklaata; naama oli aivan ruskea.
Mies vastasi:
– Näytös ei loppunut. Joku idiootti vain paskansi tuulettimeen.
Ruotsalaiset kaverukset Börje ja Håkan olivat metsällä ja huomasivat eksyneensä. He alkoivat jo olla paniikissa.
Börje sanoi:
- Ammutaan ilmaan kolme kertaa, se on yleinen hätäkutsu.
Niin tehtiin ja odotettiin, ja lopulta sama toistettiin tunnin välein, mutta mitään ei tapahtunut...
Alkoi olla jo pimeä ja Håkan tuskastui:
- Kukaan ei tule, ollaan varmaan niin kaukana asutuksesta.
Börje vastasi:
- Niin, ja nuoletkin alkavat olla jo lopussa.








