


Yhteistyökumppanin mainos:


Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan puhelin soi.
Hänen majesteettinsa meni vastaamaan:
- Täällä kuningas.
Soittaja:
- Kuka?
Kaarle-Kustaa:
- Kuningas.
Soittaja:
- Anteeksi, kuka?
Kaarle-Kustaa:
- Kuningas.
Soittaja nolona:
- Minä... tuota... anteeksi, mikä olikaan numeronne?
Kaarle-Kustaa vastasi kärsivällisesti:
- Kuudestoista...
Johan lensi, sanoi Sven, kun Wissmannilla keppiä heitti.
Kaksi ruotsalaista pinkoi henkensä edestä rataa pitkin junaa karkuun. Juna saavutti saavuttamistaan.
- Juostaan metsään!, sanoi toinen.
- Hölmö! Emmehän pääse junaa pakoon edes tässä, niin miten sitten tuolla ryteikössä!
- Ruotsista saa kuulemma sellaisia mikropilkkisaappaita.
- Mitä ne semmoiset ovat?
- Kun jalat ovat olleet niissä kolme minuuttia niin ne tuntuvat kypsiltä.
Oletko kuullut ruotsalaisesta, jonka kirjasto paloi?
Molemmat kirjat menivät, eikä toista ollut edes vielä väritetty.
Miksi ruotsalaiset eivät juo kahvia?
- Heidän mielestään kahvin keittäminen on sähkön tuhlausta.
Turkulaiset veljekset Sven ja Åke päättivät tehdä oikein kunnon metsästysreissun Afrikkaan. Matka varattiin ja reissupäivä koitti. Afrikan savanneille saavuttuaan veljekset päättivät hajaantua erikseen paremman saaliin toivossa. Vaikka Turusta olivatkin, sopivat kuitenkin pienenä varokeinona että jos jompikumpi joutuu hätään tai he eivät löydä toisiaan, niin ammutaan ilmaan ja näin toinen voi paikantaa toisen.
No päivä kului poikien etsiessä saalista kumpikin omalla tahollaan. Kun ilta sitten alkoi laskeutua savannin ylle ja julmat pedot heräilivät puskistaan, eivätkä veljekset olleet toisiinsa törmänneet, alkoi Sven hieman hätääntyä ja ampui ilmaan. Odotteli aikansa, mutta kun veikkaa ei näkynyt eikä kuulunut, hän päätti ampua uudestaan ilmaan. Taas kului pitkä tovi, eikä Åkesta havaintoakaan.
Juuri kun Sven oli ampumassa vielä kerran ilmaan, Åke ilmaantui paikalle kuin tyhjästä. Sven huokaisi hartaasti ja sanoi: ”Hyvä että tulit, minulla on enää yksi nuoli jäljellä.”
Viisas ruotsalainen, tyhmä ruotsalainen, keiju ja joulupukki kävelivät kadulla kun he huomasivat maassa ison kasan seteleitä. Kuka heistä poimi rahat?
- Ei kukaan. Viisasta ruotsalaista, keijua ja joulupukkia ei ole olemassa ja tyhmä ruottalainen on liian tyhmä poimiakseen ne!
Suomalainen antoi eräänä jouluna ruotsalaiselle ystävälleen lahjaksi palapelin. Ruotsalainen ilahtui lahjasta ja kävi heti toimeen.
Eräänä yönä maaliskuussa suomalainen heräsi ruotsalaisen puhelinsoittoon.
– Hei! Kuule, nyt minä olen saanut valmiiksi sen palapelin, jonka annoit minulle jouluna.
– Vai niin. Etkö olisi voinut odottaa aamuun, ennen kuin kerrot tästä?
– Arvelin, että haluat kuulla tästä heti, kun tämä valmistui näin nopeasti. Minulla meni tähän vain kolme kuukautta, vaikka laatikon kannessa lukee 4-6 vuotta!
Kaksi ruotsalaista oli hirvimetsällä. Toinen heistä lyyhistyi yhtäkkiä maahan ja meni tajuttomaksi.
Hänen toverinsa soitti heti kännykällä hätänumeroon ja sanoi:
”Kaverini kuoli! Mitä minä teen?”
Hätänumerosta vastatiin rauhoittelevalla äänellä:
”Älä hätäile, minä autan. Varmista ensin, että hän tosiaan on kuollut.”
Puhelin vaikeni, kunnes kuului kova pamaus.











