Ruotsin risteilyllä sattuu ja tapahtuu

Poimintoja aiheesta Ruotsalaisvitsit

Ruotsalaiset miehet pohdiskelivat yhdessä mitä he haluaisivat olla mieluiten.

Yksi heistä totesi:
- Haluaisi olla ambulanssi.

Muut kysyivät:
- Miksi ihmeessä haluaisit olla ambulanssi?

Tähän mies:
- No siksi, että perästä työnnettäisiin sisään ja saisin huutaa täysillä: UU-AA-UU-AA...

Mikä on Silvian mieliruoka?
- Kallen mätitahna.

Ruotsalainen mies pelastettiin nippa nappa palvasta sängystä.
Palopäällikkö tivasi että mistäköhän tuli oli oikein saanut alkunsa, johon Göran vastasi:
- Mistä minänä tiedän! Peti oli tulessa jo kun menin siihen maate.

Mitä yhteistä on Ruotsin kuninkaalla ja Tarzanilla?
- Molemmat ovat apinoiden kuninkaita.

Miten voit upottaa ruotsalaisen sukellusveneen?
- Koputat ovelle.

Ruotsalainen menee valittamaan marketin neuvontaan:
- Teidän juustopaketissanne luki, että sen viimeinen käyttöpäivä on 15. kesäkuuta.

Asiakasneuvoja kysyy:
- Mikäs siinä sitten on vikana?

Ruotsalainen:
- Se loppui jo kesäkuun kahdeksantena.

Håkan sanoi lääkärille:
- Pitäis saada itelle rintakarvat!

Lääkäri:
- Hiero vaseliinia rintaan.

Håkan:
- Jos se tehoais, niin mulla olis perseessä jo poninhäntä.

Svantella ja Håkanilla oli sukset menneet perusteellisesti ristiin.

Svante murjotti olohuoneessa kädet puuskassa, kun Håkan pakkasi kassinsa ja valmistautui lähtemään.

Kenkiä sitoessaan Håkanilta pääsi pieni pieru. Svante siihen:

- Turha tässä vaiheessa enää mitään lentosuukkoja lähetellä!

Miten ruotsalainen väärentää 1 eurosia?
- Raaputtamalla nollan pois kympinsetelistä.

Turkulaiset veljekset Sven ja Åke päättivät tehdä oikein kunnon metsästysreissun Afrikkaan. Matka varattiin ja reissupäivä koitti. Afrikan savanneille saavuttuaan veljekset päättivät hajaantua erikseen paremman saaliin toivossa. Vaikka Turusta olivatkin, sopivat kuitenkin pienenä varokeinona että jos jompikumpi joutuu hätään tai he eivät löydä toisiaan, niin ammutaan ilmaan ja näin toinen voi paikantaa toisen.

No päivä kului poikien etsiessä saalista kumpikin omalla tahollaan. Kun ilta sitten alkoi laskeutua savannin ylle ja julmat pedot heräilivät puskistaan, eivätkä veljekset olleet toisiinsa törmänneet, alkoi Sven hieman hätääntyä ja ampui ilmaan. Odotteli aikansa, mutta kun veikkaa ei näkynyt eikä kuulunut, hän päätti ampua uudestaan ilmaan. Taas kului pitkä tovi, eikä Åkesta havaintoakaan.

Juuri kun Sven oli ampumassa vielä kerran ilmaan, Åke ilmaantui paikalle kuin tyhjästä. Sven huokaisi hartaasti ja sanoi: ”Hyvä että tulit, minulla on enää yksi nuoli jäljellä.”