Ruotsin risteilyllä sattuu ja tapahtuu

Poimintoja aiheesta Ruotsalaisvitsit

Kuka on Ruotsin tunnetuin painija?
- Daniel Wrestling.

Ruotsalainen mies pelastettiin nippa nappa palvasta sängystä.
Palopäällikkö tivasi että mistäköhän tuli oli oikein saanut alkunsa, johon Göran vastasi:
- Mistä minänä tiedän! Peti oli tulessa jo kun menin siihen maate.

Miksi ruotsalaisilla on usein pää kipeä?
– Koska sairaus iskee yleensä kehon heikoimpaan kohtaan.

Kaksi ruotsalaista pinkoi henkensä edestä rataa pitkin junaa karkuun. Juna saavutti saavuttamistaan.

- Juostaan metsään!, sanoi toinen.

- Hölmö! Emmehän pääse junaa pakoon edes tässä, niin miten sitten tuolla ryteikössä!

Todellinen ruotsalainen herrasmies vie tytön ainakin kolme kertaa treffeille, ennen kuin kehtaa pyytää tytön veljeltä persettä.

Kaksi ruotsalaista oli hirvimetsällä. Toinen heistä lyyhistyi yhtäkkiä maahan ja meni tajuttomaksi.

Hänen toverinsa soitti heti kännykällä hätänumeroon ja sanoi:
”Kaverini kuoli! Mitä minä teen?”

Hätänumerosta vastatiin rauhoittelevalla äänellä:
”Älä hätäile, minä autan. Varmista ensin, että hän tosiaan on kuollut.”

Puhelin vaikeni, kunnes kuului kova pamaus.

Johan lensi, sanoi Sven, kun Wissmannilla keppiä heitti.

Ruotsalainen oli museossa.

Opas selitti:
- Tämä miekka on yli 2000 vuotta vanha.

Ruotsalainen ihmetteli kovin ja kysyi lopulta:
- Miten se on mahdollista? Mehän elämme vasta vuotta 1993.

Ruotsalaiset miehet pohdiskelivat yhdessä mitä he haluaisivat olla mieluiten.

Yksi heistä totesi:
- Haluaisi olla ambulanssi.

Muut kysyivät:
- Miksi ihmeessä haluaisit olla ambulanssi?

Tähän mies:
- No siksi, että perästä työnnettäisiin sisään ja saisin huutaa täysillä: UU-AA-UU-AA...

Turkulaiset veljekset Sven ja Åke päättivät tehdä oikein kunnon metsästysreissun Afrikkaan. Matka varattiin ja reissupäivä koitti. Afrikan savanneille saavuttuaan veljekset päättivät hajaantua erikseen paremman saaliin toivossa. Vaikka Turusta olivatkin, sopivat kuitenkin pienenä varokeinona että jos jompikumpi joutuu hätään tai he eivät löydä toisiaan, niin ammutaan ilmaan ja näin toinen voi paikantaa toisen.

No päivä kului poikien etsiessä saalista kumpikin omalla tahollaan. Kun ilta sitten alkoi laskeutua savannin ylle ja julmat pedot heräilivät puskistaan, eivätkä veljekset olleet toisiinsa törmänneet, alkoi Sven hieman hätääntyä ja ampui ilmaan. Odotteli aikansa, mutta kun veikkaa ei näkynyt eikä kuulunut, hän päätti ampua uudestaan ilmaan. Taas kului pitkä tovi, eikä Åkesta havaintoakaan.

Juuri kun Sven oli ampumassa vielä kerran ilmaan, Åke ilmaantui paikalle kuin tyhjästä. Sven huokaisi hartaasti ja sanoi: ”Hyvä että tulit, minulla on enää yksi nuoli jäljellä.”