


Yhteistyökumppanin mainos:


Millainen on laihialainen autostereo?
- Vaimo jäkättää edessä ja anoppi takana.
Laihian varuskunta tunnettiin nimellä:
- Nuukalaislegioona.
Vanha muori kertoi tyttärelleen, että hänen viimein toiveensa olisi, että hänen sukanvarteen säästämänsä rahat laitetaan hänen mukaansa hautaan.
Hautajaisissa arkku laskettiin hautaan ja muorin tytär heitti lompakon arkun päälle.
Tyttären sisko:
– Toteutit siis hänen toiveensa?
Tytär:
– Siirsin hänen rahansa omalle tililleni, mutta kirjoitin hautaan heittämääni lompakkoon shekkejä, joilla hän voi nostaa omat rahansa kun tarvitsee.
Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.
Morsian nuuhkaisi ilmaa ja mainitsi:
- Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.
Sulhanen nuuhkaisi myös ja totesi:
- No niimpä tuli.
Morsian jatkoi:
- Mites olisi... paluumatkalla...?
Sulhanen katsoi morsiantaan pilke silmäkulmassa ja vastasi:
- Taisitpa arvata ajatukseni...
Morsian laittoi silmät kiinni ja totesi:
- Niin.. Mmmhh!
Sulhanen:
- Oikein. Käymme paluumatkalla myös nuuhkimassa.
Miten tehdään Laihialainen kotikalja?
- Otetaan hiiva suuhun ja mennään kellariin käymään.
Laihialla ison maatalon isäntä oli potkaissut tyhjää. Hän oli viimeisenä toiveenaan kahdelle pojalleen kertonut haluavansa vanhan Massey-Ferguson traktorinsa mukaansa hautaan.
Poikien siinä traktoria hautuumalla peitellessä, naapurin isäntä kulki ohitse ja saapui touhua ihmettelemään.
Vanhin poijista kertomaan:
- Se oli isän viimeinen toive, sillä hänelle ei ollut vastaan tullut yhtään kuoppaa, josta ei Massey Fergusonilla oltas ylös tultu.
Pari laihilaista poikaa oli lääkärin vastaanotolla.
Lääkäri kysyi toiselta että mikä häntä vaivaa?
Poika kertoi nielaisseensa vahingossa kolikon.
Lääkäri kysyi sitten toiselta pohjalta minkä häntä vaivasi?
Hän vastasi että ”Se oli minun kolikko”.
Pitäneekö paikkansa, että Laihialla on kunnanjohtaja saanut potkut tuhlaavaisuuden takia.
Oli kuulemma mennyt sanomaan vieraille notta:
- Tuhannet kiitokset käynnistänne.
Laihialainen oli matkalla ja yöpyi hotellissa.
Portieeri kantoi laihialaisen laukut ylös ja jäi käsi ojossa odottamaan juomarahaa.
Laihialaisen sydäntä raapaisi, mutta lopulta hän kaivoi taskunpohjiaan ja ojensi portieerille jotain ja sanoi:
- Tässä sinulle kahvikupiillista varten.
Portieeri kiitti, meni käytävään ja avasi siellä kouransa. Kädessä oli kaksi sokeripalaa.
Laihialaiskaveri oli ostanut pimeän pullon.
Tuttavan kanssa sitten juopottelemaan ruvetessa, kuitenkin alkoi epäilyttämään epämääräisen pullon todellinen sisältö.
- Kaadetaan litkut varmuudeksi maahan.
- Älä ihmeessä, annetaan pullo sokealle enolle!








