


Yhteistyökumppanin mainos:


- Tohtori, paljonko elinaikaa minulla on jäljellä?
- Kymmenen.
- Vuottako? Minähän ehdin tehdä siinä ajassa vaikka mitä!
- Yhdeksän... Kahdeksan...
Mitä lukee kirurgin ovessa?
- Ma-su auki.
Matti suunnitteli isona ryhtyvänsä lääkäriksi ja hän onnistuikin pääsemään lääkärikoulun pääsykokeisiin. Hän päätti harjoitella tuleviin kokeisiin vaimonsa kanssa.
Vaimo tenttasi Mattia:
- Mikä seuraavista ei kuulu luetteloon: yksi, kaksi, konnankoukku, kolme, neljä, viisi, kuusi?
Matti mietiskeli ja lopulta vastasi:
- Se on tietysti kuusi! Kuusihan on puu.
Vaimo:
- Oikein! Onnittelut lääkärikouluun pääsyn johdosta!
Kannattaako patologisen valehtelijan hakeutua patologin ammattiin?
- Potilaalla käy KSHx1 ja ateriapalvelu.
- Kyseessä 78-vuotias nainen, joka tyttären kanssa puhuessa nyrjäyttänyt leuat.
- Potilas siis eilen kaatunut ja lyönyt vasemman päänsä.
- Potilas kertoo olleensa aikoinaan muumio, tullut Tellukselta.
- Puhuttaessa Hesperian päivystyspoliklinikasta, kertoo päivystävänsä siellä MTK:n puolesta. On soittamassa Hesperiaan ja tarkistaa, onko siellä palkkamurhaajat paikalla.
Sairaanhoitaja joutui eroamaan päähänpiston vuoksi.
Mitä lääkäri sanoi punastuneelle erektiovikaiselle miespotilaalle?
- On tainnut mennä veri väärää nuppiin.
Nainen meni lääkärille ja kertoi:
- Otin aurinkoa ja mehiläinen lensi “sinne“, mitä teen?
Lääkäri:
- Käskekää miehenne sivellä hepin päähän hunajaa ja sitten työntää se sinne, niin mehiläinen tulee heppiin tarttuneena ulos.
Nainen:
- Mutta kun minulla ei ole miestä niin voisitko sinä tehdä sen?
Lääkäri vastusteli aikansa mutta myöntyi ja työnsi varovasti hunajaisen heppinsä sinne.
Hetken päästä hän aloitti kiivaat työnnöt ja huohotti:
- Muutin taktiikkaa, mä tapan sen!
Mitä psykiatri sanoi lenkkimakkarasta maistettuaan sitä?
- Ei hullumpaa.
Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.
Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.
Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.
Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.
Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:
- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?
Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.
Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:
- Äiti, missä mun pesukinnas on!?
Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.
Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.








