Sanna Marinin hallituskausi jää historiaan

Poimintoja aiheesta Politiikkavitsit

Sanna Marin pääsi Tampereen kaupungin toimistoon kesätöihin. Eräänä aamuna hän seisoi paperinivaska kourassaan onnettoman näköisenä paperisilppurin luona kun eräs työkaveri kulki ohi.

Työkaveri kysyi Sannalta:
- Tarttetko apua?

Sanna:
- Miten tää laite toimii?

Auttavainen kaveri työnsi paperit silppuriin, painoi nappia ja sanoi:
- Se on nääs näin yksinkertaista.

Sanna katsoi laitteen rouskutusta ihmetyksestä ymmällään ja kysyi:
- Upeeta! Kysysin vielä, miten saa noista papereista pomolle kopion?

Mikä saari ei pysy paikallaan?
- Ahtisaari.

Mikä saa suomalaisen syömään omaa ulostettaan tai juomaan omaa virtsaansa?
- Kun direktiivi määrää.

Mikä on poliitikon paradoksi?

- Puolet ammatista on puhumista asioista, joista ei tiedä mitään, ja toinen puoli vaikenemista siitä minkä tietää.

Amerikkalainen kertoi suomalaiselle kotimaastaan:
- We have Donald Trump, Bob Hope and Johnny Cash.

Suomalainen kertoi vuorostaan amerikkalaiselle:
- We have Sanna Marin, no hope and no cash.

Kerjäläisryhmä käveli huonokuntoista tietä joka oli erään sillan kohdalla aivan romahduspisteessä ja kerjäläiset alkoivat huutaa apua.

Muuan politiikko käveli ohi ja huusi:
- Teitä ei tueta! Antaa romahtaa vaan.

Montako ministeriä tarvitaan vaihtamaan lamppu?

- Kaksi. Toinen sanoo kansalle, että kaikki mahdollinen on tehty, ja toinen kiertää lampun vesihanaan.

Mitä Stubb hihkaisi golfkentällä korkea-arvoiselle venäläiselle pelikaverilleen, hänen epäonnistuneen lähilyönnin jälkeen?

- Heh heh, nyt kyllä ryssit putin!

Eräät naispoliitikot menivät lappiin keräilemään lakkoja. Aikansa vaellettuaan suolla, he eksyivät toisistaan.

Toinen naisista alkoi huudella kaveriaan nimeltä:
- Kulhia... Kulhia!

Kohta metsästä kuului lappalaismiehen vastaus:
- Tulhaan anthamaan... tulhaan anthamaan!

Härmäläinen isä sanoi yli 30-vuotiaalle pojalleen:
- Olis sun jo aika mennä naimisiin.

Poika vastasi:
- Kihloossa ollaan ja naimisiin mennään kahren viikon päästä.

Isä uteli:
- Ja kuka se sun valittusi on?

Poika:
- Naapurin Petteri.

Isä huusi kauhuissaan:
- Ja et perkele mene, se on demari!