Tanssimista sukkasillaan

Poimintoja aiheesta Laihialaisvitsit

Mistä tietää että lentokone kulkee Laihian yltä?
- Vessapaperia roikkuu pyykkinaruilla kuivumassa.

Pitäneekö paikkansa, että Laihialla on kunnanjohtaja saanut potkut tuhlaavaisuuden takia.
Oli kuulemma mennyt sanomaan vieraille notta:
- Tuhannet kiitokset käynnistänne.

Laihian emäntä meni Vaasassa pankkiin rahaa nostamaan.

Ruotsinkielinen kasööri sanoi hänelle:
- En mine anta ennenkö näyttä kvitto.

Emäntä koetti selittää, että kyllä se raha nyt muutenkin sopisi antaa, mutta kasööri vakuutti:
- En anta ennenkö näyttä kvitto! 

Koska ei muu auttanut, emäntä pyllisti ja heitti helmat korviin.

Vanha muori kertoi tyttärelleen, että hänen viimein toiveensa olisi, että hänen sukanvarteen säästämänsä rahat laitetaan hänen mukaansa hautaan.
Hautajaisissa arkku laskettiin hautaan ja muorin tytär heitti lompakon arkun päälle.

Tyttären sisko:
– Toteutit siis hänen toiveensa?

Tytär:
– Siirsin hänen rahansa omalle tililleni, mutta kirjoitin hautaan heittämääni lompakkoon shekkejä, joilla hän voi nostaa omat rahansa kun tarvitsee.

Miten kuparilanka keksittiin?
- Kaksi laihialaista löysi saman kuparikolikon samaan aikaan.

Laihialainen poika oli päässyt käymään kirkonkylällä ja kotiin palattuaan selitti isälleen:

- Säästinpä linja-autorahan, kun juoksin sen perässä kotiin.

Siitäpä isä suuttui ja torui poikaansa:

- Olisit juossut taksin perässä, niin olisit säästänyt enemmän!

Mistä tietää keväällä kottaraisparven nähdessään että menevät Laihialle

- Lentävät pönttö selässä.

Laihialainen ilotalossa:
- Mitä maksaa yksi meno-paluu?

Laihialainen emäntä kysyy isännältä:
- Paljonko kello on?

Johon isäntä:
- Se on saman verran kun eilen tähän aikaan, meillä kun kello pysähtyy vuorokaudeksi ettei se kulu.

Kaksi kaverusta joi pontikkaa Laihialla, kunnes yhtäkkiä paikalle tuli poliisi.

Poliisi sanoi:
- En pidätä teitä, jos annatte ne rahat, joilla tuon pontikan teitte.

Kaverukset olivat vaiti.

Poliisi:
- Eikö sana kuulu? Joudun pidättämään teidät.

Ensimmäinen kaveri totesi:
- Eihän me nyt niin suurta summaa oltaisi pontikkaa pantu. Me varastettiin noi kyläkaupalta.

Toinen kaveri:
- Niin, onneksi me ei taidettu kertoa, että kyläkaupan kauppias varasti noi pontikat sulta.