Tarvitsetteko halkoja ja klapeja?

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Lentokone teki pakkolaskun mereen, vain kaksi miestä ja yksi nainen pelastui autiolle saarelle.

Meni viikko ja nainen sanoi:
- Nyt saa tää sikailu loppua!

Ja nainen tappoi itsensä.

Meni viikko ja toinen miehistä sanoi:
- Nyt saa tää sikailu loppua!

Ja mies hautasi naisen ruumiin.

Meni viikko ja toinen miehistä vuorostaan sanoi:
- Nyt saa tää sikailu loppua!

Ja kaivoi ruumiin ylös.

- Tulit tänään töihin polkupyörällä?
- Niin?
- Mistä hankit pyöräsi?

- Sepä onkin oma juttunsa... Olin nimittäin maaseudulla kävelemässä, ja sitten sattui kohdalle nainen polkupyöränsä kanssa. Siinä sitten rupattelimme kaikenlaista. Yhtäkkiä nainen heittäytyy maaten heinäkasaan, ottaa pois pikkuhousunsa ja huutaa: “ota, mitä haluat!“

- Ja sinä otit mitä?
- No sen polkupyörän!

Tuli pieni hiljaisuus...

- Oikein valitsit, mitäpä sinä olisit naisten pikkuhousuilla tehnytkään. 

Mies istui käräjillä, syytettynä veden myynnistä “Ikuisen nuoruuden“- lääkkeenä.

Tuomari kysyi tuimana:
- Oletko aiemmin ollut syytettynä samasta asiasta?

Syytetty vastasi:
- Juu kyllä, herra tuomari, kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran 1767 ja toisen 1899.

Mies oli ollut lomalla Tunisiassa. Kaverit kysyivät, mitä hän söi siellä.

Mies vastasi:
- Kuskusta.

Kaveri:
- Miltä se maistui?

Mies:
- Siltä, miltä kuulostaakin!

Mikä on maailman myrkyllisin silakka?
- Kynsilakka

Älä pilkkaa pippeliä,
pikkustakaa paheksu,
leivo lerppa leveämmäks,
vaik ois vajaan vaaksan,
vatkaa vartta vanhempaaki,
vaik ois veltonlainen,
päästä pukil puikulainen,
tahi taltta takkuvarsi,
älä naura nakkiloille,
hihittele hintelille,
anna aina aulihisti,
vaik ois kanki karumpiki,
niin saat jormaa jatkossaki,
ilokauhaa irmalles,
nii ei puute pönkän paina,
ain on römpsäl räpeltäjä.

Kenenkä nimeä ei osattu päättää?
- PasiAnssi

Rainer kertoi kaverilleen:
- Kun minä aamulla lähden kotoa töihin, niin läpsäisen hellan ääressä seisovaa vaimoani Jasmiinaa, pepulle. Ja kun minä palaan töistäni kotiin, näen minä vaimoni vielä seisovan siinä hellan äärellä, ja yhä hänen pakaransa väreilevät siitä, kun minä lähtiessäni häntä läpsäisin.

Kaveri:
- Ohhoh, onko hän niin lihava?!

Rainer:
- Ei, ei vaimoni lihava ole! On vain niin lyhyet työpäivät.

Ravintolassa tarjoilija:
- Meillä on myös a`la carte -annoksia.

Asiakas:
- Jaaha, mistä sinne alakertaan pääsee?

Kaksi melkolailla vaiteliasta maalaisukkoa, tapasivat käydä joskus harvoin toistensa luona kylässä.

Toinen ukoista koputti pitkästä aikaa naapurinsa ovea ja asteli tupaan.

Meni varmaan kolme varttia, kunnes talon isäntä kiikkustuolissa istuen rohkeni kysyä:
- No onkos ulkona kylmä?

Siihen vieras vastasi:
- Mitä nyt pari astetta pakkasta.

Johon isäntä:
- Siitä nyt ei kannata paljon puhua.

Vieras sanoi:
- En minä olis puhunutkaan, jos sinä et olis kysynyt.