


Mainos:


Mies palasi töistä kotiin. Hän näki vaimonsa keittiössä kahvinkeittopuuhissa.
Olohuoneessa häntä kohtasi tyrmistyttävä näky! Siellä sipsutti korkokengissään aivan outoja, huomattavan tuhteja naisihmisiä sonnustautuneina pelkkiin bikineihin, tiaraan ja leveään nauhaa. He puuteroivat ja kasvojaan ja tupeerasivat hiuksiaan ja peilasivat itseään.
Mies katseli hetken aikaa näkyä silmät pyöreänä. Sitten hän meni keittiöön ja tivasi vaimoltaan:
- Mistä oikein on kyse, keitä nuo vieraat ihmiset oikein ovat?
Vaimo vastasi:
- Se on pitkä tarina... Menin aamulla kirpputorille ja löysin sieltä tämän vanhan antiikkilampun halvalla. Kotiin tultuani aloin kiilloittamaan sitä ja sieltä ilmestyi henki, joka lupasi täyttää kaikki toiveeni...
Mies tempaisi lampun naisen kädestä sadatellen samalla sitä, että nyt on vaimokin menettänyt järkensä.
Tempaisun voimasta lampusta alkoi kuulua sihinää ja puff! Miehen edessä seisoi nyt henki, valmiina täyttämään hänen toivomuksen.
Mies mietti hetken ällikällä lyötynä ja toivoi sitten:
- Haluan että taivaalta sataa isoja euroja! Haluan että niitä tulvii asuntooni ovista ja ikkunoista jatkuvalla syötöllä...
Äkkiä talon katolta alkoi kuulua tömähdyksiä! Ovet ja ikkunat särkyivät ryskyen ja sisään tuli lauma vauhkoja peuroja.
Sitten peuroja vain putoili taivaasta uusina ja uusina laumoina. Ne aluksi kompuroivat pyörryksissä kunnes ne syöksyivät päistikkaa suoraan sisälle asuntoon.
Mies ja nainen ryntäsivät kauhun vallassa pakoon asunnostaan.
Mies sopersi järkyttyneenä:
- Mitä oiken tapahtui?
Vaimo vastasi:
- Niin, sitä minä vaan yritin sanoa, että en minäkään toivonut niitä “isoja missejä“...
Jani kysyi äidiltään:
- Minkä ikäinen sä olet?
Äiti vastasi:
- 30 vuotta.
Jani:
- Eli jos minä olen nyt kahdeksantoista ja sä olet kolmekymmentä vuotta, niin sä sait minut… MITÄ VIT...?!
Sattuipa kerran, että muuan mies ajeli täyssähköisellä Hyundai Kona -katumaasturillaan maantiellä menemään.
Kuinka ollakaan, Konaan tuli moottorivika ja matka katkesi. Onneksi Kona oli viisaasti hajonnut juurikin autokorjaamon viereen.
Ei muuta kuin autoa korjaamolle työntämään.
Ikävä kyllä, korjaamo paljastui Volvon merkkihuolloksi, mutta ystävällinen korjaamopäällikkö lupasi kuitenkin hoitaa Konan kuntoon. Antoipa vielä kahvimukin käteen, ohjasi nojatuoliin istumaan ja pyysi odottamaan puolituntia.
Puolen tunnin päästä mies saikin autonsa. Hän lähti ajamaan ja ihmetteli, kuinka tehokas moottorista olikaan tullut. Kiihtyvyys oli aivan toista luokkaa kuin ennen!
Kahdensadan metrin ajon jälkeen Kona kuitenkin pysähtyi kuin seinään. Mies ihmetteli hetken ja kokeili käynnistää uudelleen. Taas auto kulki kuin unelma, mutta vain kaksisataa metriä.
Lopulta mies käänsi Konansa ja ajoi kahdensadan metrin töksäyksin takaisin korjaamolle. Meni sitten valittamaan korjaamopäällikölle koneessa olevan vikaa.
Korjaamopäällikkö antoi uuden kahvimukin ja sanoi, että viidentoista minuutin päästä Kona on varmasti kunnossa.
Ja niin kävikin. Varttitunnin päästä mies sai rakkaan katumaasturinsa, teki koeajolenkin ja auto kulki kuin unelma. Ei enää töksähdyksiäkään.
Uteliaana hän kysyi korjaamopäälliköltä, mikä koneessa oli oikein ollut vikana.
Korjaamopäällikkö selitti, että eihän heillä Hyundain täyssähkömoottoreita varastossa ollut, oli pitänyt laittaa Volvon tuulilasinpyyhkimen moottori.
Ensiasennuksessa asentaja oli vain unohtanut sen tihkuasentoon.
Mitä maapallo sanoi muille planeetoille?
- Hankkikaa elämä.
Kaksi pikkupoikaa kinastelivat:
- Minun isäni on parempi kuin sinun isäsi.
- Eikä ole!
- Minun isoveljeni on parempi kuin sinun veljesi.
- Eipäs ole!
- Minun äitini on parempi kuin sinun äitisi.
- Jaa... siinä ehkä olet oikeassa. Isäkin väittää samaa.
Mies oli ensimmäisellä laskuvarjohypyllään koneessa ja valmistautumassa juuri hyppyyn.
Valmentaja antoi viime hetken ohjeita:
- Kun pääset koneesta ulos, lasket hitaasti viiteen ja vedät narusta jolloin varjo avautuu. Muista maahantullessa varautua tärähdykseen.
Mies hyppäsi sitten koneesta ja valmentaja katsoi kauhuissaan kun hyppääjän varjo ei auennut ja mies tippui suoraan maahan!
Kone laskeutui ja valmentaja kiiruhti putoamispaikalle. Kuin ihmeen kaupalla putoamispaikka oli turvesuota ja hyppääjä oli uponnut isoon pehmeään turvekuoppaan.
Valmentaja pääsi kuopan laidalle ja kuuli miehen sanovan kuopan pohjalta:
- ...neljä...
Pariskunnan vauva on suvulle esiteltävänä.
- Kumman näköinen se on?
- No on kyllä, mutta onneksi on kuitenkin terve.
Miksi matkailijat eivät halua koskaan lähteä Islannista?
- Koska Islanti on tulen ja jään maa.
Rainer kertoi kaverilleen:
- Kun minä aamulla lähden kotoa töihin, niin läpsäisen hellan ääressä seisovaa vaimoani Jasmiinaa, pepulle. Ja kun minä palaan töistäni kotiin, näen minä vaimoni vielä seisovan siinä hellan äärellä, ja yhä hänen pakaransa väreilevät siitä, kun minä lähtiessäni häntä läpsäisin.
Kaveri:
- Ohhoh, onko hän niin lihava?!
Rainer:
- Ei, ei vaimoni lihava ole! On vain niin lyhyet työpäivät.
Ystävykset lähtivät aavikolle retkelle.
Jonkun ajan vaelleltuaan he huomasivat olevansa eksyksissä.
Ensimmäinen aloitti:
- Minulla on hyviä ja huonoja uutisia.
Toinen vastasi:
- Kerro ne huonot uutiset ensin.
Ensimmäinen jatkoi:
- Me joudumme syömään hiekkaa.
Toinen kysyi:
- Mitkä ne hyvät uutiset sitten ovat?
Ystävä vastasi:
- No ainakin sitä on riittävästi!











