Yhteistyökumppanin mainos:
Neil Armstrongin tunnetut ensimmäiset sanat kuussa tietänee jokainen.
Vähemmän tunnettua on se mitä Neil sanoi seuraavaksi:
- Good luck mr. Gorsky.
Asiasta kysyttiin Neil:iltä moneen kertaan ja Neil kieltäytyi vastaamasta, kunnes vähän ennen kuolemaansa lopulta paljasti mitä tarkoitti.
Neil Asui aikanaan lapsena Gorskyn pariskunnan viereisessä talossa ja kuuli kerran pariskunnan railakkaan riidan avoimesta ikkunasta ja rouva Gorskyn huutavan miehelleen:
- Voit unohtaa kaikki aviolliset nautinnot kunnes tuo naapurin kakara kävelee kuussa!
Kolme vampyyriä tapasivat ravintolassa ja rupesivat vertailemaan tilauksiaan.
- Mitäs sä otit?
- Mä otin kylmän veren. Just tulin treeneistä ja tarvitsen jotain kylmää. Entäs sä?
- Mulla vähän tota flunssaa pukkaa, niin otin kuuman veren.
Molemmat kääntyvät katsomaan kolmatta, jolla oli vain lasi kuumaa vettä, ja kysyvät:
- Ootsä jollain tipattomalla?
Kolmas vampyyri kaivaa käytetyn tamponin taskustaan ja sanoo:
- Mulla on nyt rahat vähän vähissä, joten täytyy tyytyä teehen.
Espanjassa on vanha perinne, että aina härkätaistelun jälkeen kaupungin pormestarille tarjoillaan härän kiveksiä.
Eräänä päivänä härkätaistelun jälkeen pormestari ihmetteli tarjoilijalle:
- Hassua, kylläpä nämä kivekset olivat tänään pieniä.
Tarjoilija vastasi:
- Herra pormestari, tänään härkä voitti.
Puolalaiselta laivamuusikolta kysyttiin miksi hän soittaa aina niin huonosti.
Vastaus oli:
- Hyvä soitto huono raha, huono soitto sama raha.
Kaksi liikemiestä, Hannes ja Toivo, kävelivät kadulla.
Hannes huomasi maassa koiran paskan ja tarjosi Toivolle 100 euroa, jos hän haukkaisi siitä palasen.
Toivo mittaili torttua hetken, ja yllytyshenkisenä otti suupalallisen paskaa ja söi sen.
Hannes antoi satasen Toivolle ja kaverukset jatkoivat matkaa.
Edettiin siinä pari korttelia ja nyt Toivo huomasi maassa koiran jätöksen. Tällä kertaa hän puolestaan tarjosi Hannekselle 100 euroa, jos tämä haukkaisi paskaa.
Hannes tuumaili hetken ja ajatteli, että saapahan rahansa takaisin ja nieli suupalan koiran kakkaa.
Toivo maksoi Hannekselle sovitun satasen, ja liikemiehet jatkoivat kulkua.
Korttelin päästä Toivo pysähtyi ja tokaisi:
- Ei jumalauta, tajusitko että me molemmat syötiin koiranpaskaa, eikä kumpikaan edes netonnut siitä yhtään mitään.
Hanneksella oli kokeneena liikemiehenä tietenkin vastaus valmiina:
- Mutta tehtiin sentään kaksisataa liikevaihtoa!
Ja noin tyytyväisenä miehet jatkoivat matkaansa.
Joka kerta, kun ajamme hautausmaan ohi, isä kysyy:
- Tiedättekö, miksi minua ei voi haudata tuonne?
- Noh?
- Koska en ole kuollut.
Vuoden 1000 ja risat tienoilla joukko Ruotsissa ryöstöretkellä olleita suomalaisia joutui ruotsalaisten viikinkien vangeiksi.
Kuningas Eerik Verinen tuumi mitä tehdä. Helpointa olisi panna päät poikki tai myydä vangit orjiksi. Kuningas ajatteli kuitenkin, että hän voisi suojata valtakuntaansa suomalaisten rosvoretkiltä kiduttamalla näitä ennenkuulumattoman kauhealla tavalla. Sitten heidät voisi päästää kotiin varoittavina esimerkkeinä.
Kuningas Eerik Verinen kutsui luokseen pääkiduttajansa Orm Kyysilmän määräten tämän suunnittelemaan kaikkia entisiä hirveämmän kidutuslaitteen.
Laite valmistui aikanaan. Siinä oli avanto ja rannalle rakennettu pieni hirsimökki, jossa oli tuliseksi kuumennettu kivikasa ja lautatelineet. Lautatelineillä oli kasa oksakimppuja, jotka oli tuotu lampaille varatusta kerppuvarastosta.
Kidutus alkoi kuningas Eerik Verisen edessä. Suomalaiset pakotettiin riisuutumaan ja ajettiin keihäillä pistellen lautatelineille. Kivikasalle heitettiin vettä, jolloin suomalaiset olivat läkähtyä höyryyn. Savun ja höyryn seassa heidän oli pakko ruoskia toisiaan oksakimpuilla.
Vähän ajan kuluttua suomalaiset ajettiin kuumuudesta avantoon uimaan. Muutamat pakotettiin jopa pyörimään lumessa. Sitten suomalaiset ajettiin taas kuumaan hirsipirttiin ruoskimaan toisiaan ja sieltä jälleen avantoon.
Näin jatkettiin kymmenkunta kertaa. Kun kidutus loppui ja vähissä hengissä olevat suomalaiset lähetettiin uhkausten saattelemina kotiin, kuningas Eerik Verinen otti ranteestaan kultarenkaan, antoi sen Ormille ja sanoi:
- Mainiota työtä! Tätä opetusta suomalaiset eivät tule unohtamaan ainakaan tuhanteen vuoteen!
Salokylän opettaja huomasi, että poikien ulkohuussin sisäseinään oli piirretty pimpin kuva.
Syyllisten paljastuttua opettaja määräsi poikien poistamaan töherryksen käsityöluokan höylillä välitunneilla.
Kun poikia ei alkanut kuulua, opettaja alkoi kysellä oppilailta missä pojat mahtavat olla.
Vastauksena kajahti:
- Ne jäivät sinne vittua höyläämään.
Muuan bassolaulaja oli päässyt aivan liki tyttöä, hieroi hänen rintojaan ja samalla hoki:
- Minä rakastan sinua!
Tyttöä alkoi vähän kutiamaan, kun samasta paikasta vain hyväiltiin. Sitten tyttö lopulta sanoi:
- Ota vähän alempaa...
Poika teki työtä käskettyä ja sanoi hyvin möreällä äänellä:
- MINÄ RAKASTAN SINUA!
Yhellä tyypillä oli pölynimuri, mut sit se heitti sen roskikseen. Miksi?
- Se ei ollut tyytyväinen, kun se laite vain keräsi pölyä.