Ulkoministeri vieraili Japanissa

Poimintoja aiheesta Politiikkavitsit

Satiainen soitti satiaisten auttavaan puhelimeen ja sanoi että pitäisi saada uusi kortteeri ja hätäseen.

Auttava puhelin kysyi:
- No, mikäs on ongelma?

Satiainen vastasi:
- Olen yhden demarimiehen viiksissä ja hän puhuu niin paljon skeidaa, että en enää kertakaikkiaan pysty kuuntelemaan hetkeäkään.

Auttava puhelin lupasi:
- Ymmärrän, me hoidetaan homma, pääsetkin heti asumaan yhden 20v opiskelijaneidon kivaan alapöheikköön.

Ja niin tapahtui.

Noh, viikon kuluttua satiainen soitti taas auttavaan puhelimeen ihan hermona.

Auttava puhelin kysyi:
- Mutta mikäs nyt on ongelmana?

Satiainen vastasi:
- No mä olen taas sen demarimiehen viiksissä.

Poliitikon iltarukous:
- Jumalani, anna sanojeni olla makeita ja tuoreita, sillä voi olla, että huomenna joudun syömään ne.

Kalle tuli toiseksi juoksukilpailussa.

Kilpailun järjestäjä onnitteli häntä ja sanoi:
- Toiseen palkintoon kuuluu, että saa kätellä pääministeriä.

Kalle:
- Mieluummin potkaisisin häntä persuuksille!

Kilpailun järjestäjä:
- Pahoittelen, se on ensimmäinen palkinto.

Mikä on maailman suurin sekä lyhin vitsi?
- EU

Väyrynen ilmestyi tatskapuotiin ja ilmoitti haluavansa oikeaan otsalohkoonsa tosi ison, monimuotoisen, ruskean tatuoinnin.

Vähän asiaa ihmetellen ajeli tatuoitsia Väyryseltä tukan pois oikealta puolelta otsaa ja alkoi tatuoida siihen ison musteläiskän näköistä länttiä.

Parin tunnin kuluttua tatuointi oli valmis ja hirveän näköinen muodoton läiskä punersi vielä verestäen Väyrysen otsassa.

Kun Paavo kaiveli tiskillä lompsaansa maksaakseen, ei puodin pitäjä malttanut olla kysymättä, oliko Paavolla joku erityinen syy tatuoittaa tuollainen mitään tarkoittamaton läiskä loppuelämäkseen otsaansa.

Tähän Väyrynen vakavana:

- No, olimme taannoin Mihail Gorbatshovin kanssa illallisella keskustelemassa Suomen ja Neuvostoliiton suhteista ja puheenvuoroni jälkeen nousi Gorbatshov kunnioittavasti ylös tuolistaan, naputti omaa ruskeaa läikkäänsä otsassaan ja sanoi:
“...taitaa toveri Väyryseltä puuttua täältä jotain?“

Jorma ja Seppo olivat golfaamassa. Jorma ihmetteli, kun Sepon vyöllä keikkui 25-senttinen puinen juna.

Jorma kysyi:
- Mistä sinä tuon olet saanut?

Seppo vastasi:
- Sain sen pullon hengeltäni.

Jorma:
- Juku, onko sinulla pullon henki?

Seppo:
- Jep, tässä se on bägissäni ja otti Lasol-pullon esiin.

Seppo avasi Lasol-pullon, jolloin henki pomppasi esiin.

Henki sanoi:
- Terve sulle. Jos olet isäntäni kaveri,voit toivoa jotain.

Jorma mietti hetken ja pyysi sitten, että kierroksen päätyttyä häntä odottaa viisi Bemaria klubitalon parkkipaikalla.

Toteutuu, sanoi henki ja livahti takaisin pulloon. Jorma koetti pelata loput reiät niin nopeasti kun pystyi ja kiirehti 18. reiän jälkeen parkkipaikalle, jossa Lipponen, Tuomioja, Marin, Halonen ja Heinäluoma seisoivat.

Jorma:
- Mitä hittoa, pyysin viisi Bemaria, enkä viittä enkä viittä demaria.

Seppo vastasi:
- Luuletko sitten, että minä pyysin 25 senttistä junaa?

Mitä eroa on entisajalla ja nykypäivällä?

- Entisaikaan mielipuolet kulkivat ambulanssilla ja pakkopaidassa. Nykyään he kulkevat yksityiskoneilla, limusiinilla ja pitävät hienoja pukuja. Lisäksi heitä kutsutaan valtionpäämiehiksi

Poliittisten puolueiden ohjelmiin pitäisi saada samanlainen merkintä kuin elintarvikkeisiin:
- Parasta ennen vaaleja.

Mikä ero on sadan metrin juoksulla ja suomalaisella politiikalla?

- Sadan metrin juoksussa sinut hylätään, jos varastat kaksi kertaa.

Sanna Marin pääsi Tampereen kaupungin toimistoon kesätöihin. Eräänä aamuna hän seisoi paperinivaska kourassaan onnettoman näköisenä paperisilppurin luona kun eräs työkaveri kulki ohi.

Työkaveri kysyi Sannalta:
- Tarttetko apua?

Sanna:
- Miten tää laite toimii?

Auttavainen kaveri työnsi paperit silppuriin, painoi nappia ja sanoi:
- Se on nääs näin yksinkertaista.

Sanna katsoi laitteen rouskutusta ihmetyksestä ymmällään ja kysyi:
- Upeeta! Kysysin vielä, miten saa noista papereista pomolle kopion?