Ulkoministeri vieraili Japanissa

Poimintoja aiheesta Politiikkavitsit

Sanna Marin voi todella huonosti herättyään edellisillan juhlien jäljiltä hirmuiseen päänsärkyyn. Hän painaa soittokelloa hälyttäen hovimestarinsa paikalle.

Sanna:
- James, kuka on oksentanut bilemekkoni rinnuksille?

Hovimestari vastaa:
- En osaa varmuudella sanoa, rouva pääministeri. Mutta epäilen kyseessä olevan sama henkilö, joka on paskonut teidän korkokenkiinne.

Kerjäläisryhmä käveli huonokuntoista tietä joka oli erään sillan kohdalla aivan romahduspisteessä ja kerjäläiset alkoivat huutaa apua.

Muuan politiikko käveli ohi ja huusi:
- Teitä ei tueta! Antaa romahtaa vaan.

Haastattelija kysyy Juha Sipilältä:
- Mitä pitää tehdä tullakseen poliitikoksi?

Sipilä vastaa:
- Niin, ensiksi täytyy osata sanoa, mitä tapahtuu huomenna, ensi viikolla, ensi kuussa ja ensi vuonna.

Haastattelija:
- Ja toiseksi?

Sipilä:
- Toiseksi täytyy osata selittää, miksi niin ei käynytkään.

Pääministerin bilettämisvideot vuosivat julkisuuteen 2022 ja aiheuttivat kohun somessa sekä mediassa.

Viertola huusi:
- Nyt menee kansalta jauhot suuhun!

Pääministeri Sipilä oli maaseudulla vihkimässä uutta vanhainkotia.

Paikallinen vaari, entinen aktiivimaalaisliittolainen, pudisteli ministerin kättä ja sanoi:
- Jos minulla olisi valtaa, niin antaisin teille erään asian, joka on hyvin lähellä sydäntäni.

Ministeri myhäili hyvillään:
- Jaa-a... Mikähän se mahtaisi olla?

Vaari:
- Veritulppa.

Petteri Orpolta kysyttiin, miksi valtion menoja ei leikata, kun kerran valtion tulot pienenevät. Orpo vastasi:

- Kuulkaa nyt, tämä on politiikkaa eikä todellista elämää!

Mitä eroa on poliitikoilla ja pokerin pelaajilla?
- Viimeksi mainitut yleensä jäävät huijauksesta kiinni.

Muut valitsivat jauhon, Sanna marin.

Amerikkalainen kertoi suomalaiselle kotimaastaan:
- We have Donald Trump, Bob Hope and Johnny Cash.

Suomalainen kertoi vuorostaan amerikkalaiselle:
- We have Sanna Marin, no hope and no cash.

Pääministeri Sipilä vieraili mielisairaalassa. Potilaat seisoivat pitkinä riveinä niiden käytävien varrella, joita myöten pääministeri kulki.

Sipilän ohittaessa potilasta, tämä aina kumarsi ja sanoi:
- Hyvää päivää! Kiitos hyvästä hallituksesta, herra pääministeri!

Ulko-oven vieressä rivin viimeisenä seisova mies kuitenkin vain nyökkäsi ja sanoi:
- Hyvää päivää.

Sipilä pysähtyi miehen eteen ja kysyi:
- Miksi sinä ainoana koko joukosta et kiittänyt hyvästä hallituksesta?

Mies siirteli hieman epävarmasti jalkojaan ja vastasi:
- Minä en ole hullu. Minä olen hoitaja.