


Yhteistyökumppanin mainos:


Nainen oli jo pidempään tarkkaillut kolmevuotiaita kaksostyttöjään huolestuneena.
Häntä vaivasi outo, voimistuva tunne, että lapset eivät olisi hänen omiaan.
Hän päätti tehdä salaa dna-testin kummastakin lapsesta.
Testi paljasti äidin pahimman pelon käyneen toteen! Hän kertoi sitten järkyttävän tiedon miehelleen.
Mies suhtautui tietoon leppoisasti:
- Tietenkään ne eivät ole meidän omia! Etkö sinä muista, kun siellä synnytyssairaalassa kotiin lähtiessä valitit, että vauvamme haisevat ja kysyit että voisinko ottaa ne ja käydä vaihtamassa puhtaisiin, kun itse et jaksanut...
Ystävykset lähtivät aavikolle retkelle.
Jonkun ajan vaelleltuaan he huomasivat olevansa eksyksissä.
Ensimmäinen aloitti:
- Minulla on hyviä ja huonoja uutisia.
Toinen vastasi:
- Kerro ne huonot uutiset ensin.
Ensimmäinen jatkoi:
- Me joudumme syömään hiekkaa.
Toinen kysyi:
- Mitkä ne hyvät uutiset sitten ovat?
Ystävä vastasi:
- No ainakin sitä on riittävästi!
Kaksi TVH:n miestä oli tietyömaalla ja yhtäkkiä toinen miehistä löi lapiolla etanan littanaksi...
Johon toinen mies sanoi:
- Miksi sinä tapoit sen ihan turhan takia?
Mies vastasi:
- Suutuin siihen, kun se on seurannut minua koko päivän.
Turussa:
- Ja nyt päivän sää.
- Jaa mää vai?
Tapahtui kauan kauan sitten...
Laivan kapteeni näkee valon, joka on selvästi tulossa kohti ja ottaa yhteyden radiolla.
Kapteeni:
- Olemme törmäyskurssilla, väistäkää etelään, jotta voimme välttää törmäyksen.
Vastaus:
- Kääntykää te etelään, jotta emme törmää.
Kapteeni:
- Tämä on laivaston kapteeni, kääntykää heti etelään, jotta vältämme törmäyksen!
Vastaus:
- Ei, vaan kääntykää te itse etelään!
Kapteeni:
- Viimeinen varoitus! Tämä on 100,000 tonnin lentotukialus, kääntykää välittömästi etelään!
Vastaus:
- Ehdotan kuitenkin, että te käännytte koska tämä on majakka...
Isokokoinen poika nimeltä Iso-Tero matkusti bussilla joka päivä.
Aina bussiin noustessa hän sanoi kuljettajalle:
- Iso-Tero ei maksa.
Kuljettaja ei uskaltanut tehdä mitään, koska Iso-Tero oli niin iso ja voimakas. Näin tapahtui joka päivä.
Lopulta kuljettaja alkoi nostella painoja ja vetää douppia, jotta hän tulisi voimakkaammaksi ja voisi vaatia Iso-Teroa maksamaan.
Puolen vuoden kuluttua kuljettaja olikin voimakkaampi kuin Iso-Tero. Niinpä eräänä päivänä kun Iso-Tero tuli jälleen bussiin ja sanoi, kuten aina ennenkin:
- Iso-Tero ei maksa.
Niin kuljettaja uskalsi nyt kysyä häneltä:
- Ja miksi sinä et maksa?
Iso-Tero katsoi kuljettajaa hämmästyneenä ja sanoi:
- Iso-Terolla on kuukausikortti.
Työparina työskennelleet kaksi muuraria saivat potkut.
- He olivat tehneet saumatonta yhteistyötä.
Kyllä rahalla saa onnea!
- minulla on ilotalon kuitti, mikä todistaa sen.
Miksi lehmät ei lennä?
- Koska ne ovat kuullut että lintujakin ammutaan.
Naiset aina haukkuvat kuinka ruma minä olen, kunnes näkevät paljonko minulla on rahaa.
... Ja sitten he haukkuvat minua rumaksi ja köyhäksi.
Kaveriporukka suunnitteli tulevaa kalareissua, jolloin Hannu kertoi heille, ettei voisikaan lähteä, koska vaimo ei tällä kertaa päästäisikään häntä.
Seuraavalla viikolla kun kaverit saapuivat järvelle, he yllättyivät nähdessään Hannun laturilla virveli kädessä juomassa kaljaa.
Kaverit kysyivät:
- Miten sait vaimosi puhuttua ympäri?
Hannu vastasi:
- Eilen illalla kun tulin kotiin istahdin sohvalle ja otin kaljan unohtaakseni murheeni siitä etten pääsisi kalaan. Silloin vaimoni tuli takaani ja
peitti molemmat silmäni sanoen, “Yllätys“.
Hannu ottaa kaljasta hörpyn ja jatkaa tarinaansa:
- Kun poistin hänen kätensä huomasin että hän seisoi takanani läpinäkyvässä yöpaidassa ja sanoi, “Kanna minut makuuhuoneeseen ja sido minut sänkyyn, niin voit tehdä mitä ikinä haluat“.
Kaverit odottivat nyt uteliaina loppuratkaisua ja Hannu sanoi:
- Joten tein niin ja nyt olen täällä!
Älä pilkkaa pippeliä,
pikkustakaa paheksu,
leivo lerppa leveämmäks,
vaik ois vajaan vaaksan,
vatkaa vartta vanhempaaki,
vaik ois veltonlainen,
päästä pukil puikulainen,
tahi taltta takkuvarsi,
älä naura nakkiloille,
hihittele hintelille,
anna aina aulihisti,
vaik ois kanki karumpiki,
niin saat jormaa jatkossaki,
ilokauhaa irmalles,
nii ei puute pönkän paina,
ain on römpsäl räpeltäjä.











