Viimeinen ehtoollinen

Poimintoja aiheesta Uskonto vitsit

Neuvostoliiton hajottua kirkot saivat taas aloittaa toimintansa ympäri Venäjää, mutta ongelmana oli pappien vähäisyys.

Moskovan piispa oli mielestään lähettänyt viimeisetkin papit seurakuntiin kun siperialaisesta kaupungista tuli pyyntö saada pappi heidän vastakunnostettuun kirkkoonsa.

Piispalla ei ollut yhtään pappia jäljellä kunnes hän muisti, että seminaarissa oli yksi, jota ei oltu vihitty papiksi, koska hänellä oli mieltymys ainoastaan kapakoissa istumiseen. Piispa kutsui tämän luokseen, vihkaisi hänet papiksi ja pisti junaliput kouraan.

Meni pari vuotta ja piispa muisti tuon Siperiaan lähettämänsä papin, josta ei ollut kuulunut mitään lähtönsä jälkeen. Niinpä piispa marssi Aeroflotiin ja lenneltyään tuntitolkulla oli vihdoin tuon pikkukaupungin kirkon lukossa olevan pääoven takana.

Kun hän ei saanut vastausta kolkutuksiinsa piispa lähti kiertelemään kirkkoa ja löysi lukitsemattoman sakastin oven ja sen takaa sakastista sängylle tuon papin sammuneena.

Piispa päätti säikäyttää tuota kelvotonta oikein kunnolla ja meni kellotorniin ja nykäisi kellon köydestä kaksi kertaa, jolloin kelloista lähti kaksi kovaa kumausta.

Kun piispa astui sakastiin niin samalla ovi aukesi ja sakastiin nostettiin kaksi laatikkoa vodkaa.

Mitä Aatami sanoi Eevalle kun sai ensimmäisen stondiksen?
- Viititkö siirtyä vähän kauemmaksi, kun en yhtään tiedä miten iso tästä tulee.

Helsinkiläisten siunauskaava: 
- Maalta olet sinä tullut ja maalle pitää sinun jälleen palaaman.

Mikä on pappien yleinen ammattitauti?

- Hengenahdistus.

Mikä oli Jeesuksen sukunimi?
- Teippi.

Kirkonkylälle oli tullut uusi haudankaivaja, joka kaiveli hautoja yötäpäivää urakalla niin, että viimeisiä leposijoja alkoi olla yli tarpeen.

Kyläläiset päättivät, että jollain keinolla pitäisi saada tuo homma loppumaan. He ostivat pakan valkoista lakanakangasta ja tekivät siitä kaavut päälleen silmänreikineen.

Menivät sitten aidan yli kirkkomaalle ja huusivat puitten takaa:
- Huu huu huu!

Haudankaivaja kuuli sen, kapusi tikapuita pitkin montusta ylös ja nojasi lapioonsa. Katsoi siinä hetken tuota kaapujen touhua ja ennen kuin jatkoi taas töitään, huusi:

- Jaloitella saatte, mutta alueelta ette saa poistua!

Aatami ja Eeva olivat kumpikin tahoillaan Eedenin puutarhassa, kun Herra Jumala käski Aatamia menemään Eevan luo ja puristamaan tämän kättä.

Aatami kysyi:
- Mitä on puristaminen, Herra?

Herra Jumala selitti, minkä jälkeen Aatami meni ja puristi Eevan kättä.

Sitten Herra käski Aatamia suutelemaan Eevaa. Aatami joutui taas ymmälleen ja pyysi selitystä, jonka saikin. Ja niin Aatami meni Eevan luo ja suuteli häntä.

Sitten Aatami sai käskyn lisääntyä ja täyttää maan. Eikä kestänyt kauaa, kun hän tuli takaisin.

Aatami kysyi ihmeissään:
- Herra, mitä on päänsärky?

Paratiisissa elämä ei aina ollut yhtä paratiisia. Eeva oli epäluuloisena pistänyt merkille Aatamin muuttuneen käytöksen viime aikoina.

Eeva nalkutti:
- Missäs sitä taas tuli oltua koko yö? Ketä sinä tapailet selkäni takana? Siihen malliin herra katoaa omille teilleen.

Aatami vakuutti:
- Voi herranjumala... Eeva, sinähän olet se ainoa nainen! Kai sinä sen nyt järjelläsikin ymmärrät ettei minulla voi olla ketään muuta.

Seuraavana yönä Aatami heräsi siihen, kun Eeva tökki häntä kylkeen.

Aatami tiuskaisi:
- No mikä sinua nyt vaivaa?

Eeva totesi mietteliäänä:
- Lasken vain sinun kylkiluitasi...

Luostarissa olisi kiva asua.
- Niin munkin mielestä.

Pappi valmistautui vihkimään pariskunnan avioliittoon.

Papin vihkimissaarna oli nyt tilanteessa, missä lopulta kysytään, että
“tahdotko sinä ottaa...“.

Vihittävänä oleva nuori pariskunta, eivät olleet pukeutuneet hääasuihin ollenkaan ja niinpä pappi näki edessään vain kaksi pitkätukkaista henkilöä, samalla ollen epätietoisena heidän sukupuolestaan.

Niinpä pappi aloitti lauseen:
- No niin... Kuka tahtoo ottaa kenet, tehdäkseen hänestä minkä?