Mainos:
Pikku-Kalle oli juuri päässyt koulusta ja meni kaupan kalatiskille. Siellä hän otti itsellensä numerolapun. Kun hänen vuoronsa sitten koitti, hän huusi BINGO.
Myyjä:
- Onneksi olkoon! Voitit itsellesi kilon perkeitä.
Pikku-Kalle sai perkeet paperipussiin ja laittoi ne reppuunsa.
Seuraavana päivänä:
Opettaja:
- Mikäs täällä nyt niin pahalta haisee; pieraisiko joku?
Pikku-Liisa:
- Ei, Kallen repusta tuo löyhkä tulee.
Opettaja:
- Niin niin, mietinkin miksi tuo haisee niin mädältä. Mutta Kalle, selitäppäs!
Pikku-Kalle:
- Äiti unohti muistuttaa.
Isä huusi Kallelle:
- Meneppäs poika hakemaan minulle kaupasta yksi saunakalja!
Kalle vastasi:
- Okei minä menen.
Pikku-Kalle meni kauppaan ja kysyi myyjältä:
- Hei! Missä on kaljaosasto?
Myyjä vastasi:
- Kuuleppas poika, olet liian nuori ostamaan kaljaa.
Kalle lähti pois kaupasta ja meni pettyneenä takaisin kotiinsa.
Kohtana hän sitten kertoi isälle että myyjän mukaan hän oli liian nuori ostamaan kaljaa!
Isä neuvoi Kallea:
- Sano sille myyjälle että olet 50-vuotias, sinulla on 4 lasta, puhelimesi on vessanpöntössä ja että vaimosi sairaalassa.
Ja niin Kalle lähti jälleen kohti kauppaa.
Kauppaan saavuttuaan Kalle sanoi myyjälle:
- Olen 4-vuotias, minulla on 50 lasta, vaimoni on vessanpöntössä ja puhelimeni on sairaalassa!
Arvatkaapa tuliko sitten sitä kaljaa lopulta vai ei...
Pikku-Kalle oli isänsä kanssa täydessä bussissa. Yhtäkkiä heidän edessään ollut nainen huitaisi käsilaukullaan Pikku-Kallen isää päähän ja poistui bussista.
Isä sanoi:
- Olipas siinä omituinen nainen.
Pikku-Kalle:
- Niin olikin... Siksi minä nipistinkin sitä takapuolesta.
Pikku-Kalle opiskeli englantia ja sanoi äidilleen:
- Äiti, minä osaan jo sanoa “kiitos“ ja “ole hyvä“ Englanniksi.
Äiti kehui:
- Sehän on hienoa, kun et ole osannut sanoa niitä Suomeksikaan.
Pikku Kallen opettaja kutsui Kallen isän luokseen vanhempainiltaan.
– Teidän poikanne on luntannut, opettaja sanoi
– Mistä sinä muka sen tiedät, Kallen isä ärähti
– No kun Kallella ja Liisalla oli täysin samat vastaukset
– Se Liisa siinä on luntannut!
– Ei ole mahdollista
– Kuinka niin?
– Kun Liisalla luki että en tiedä niin Kallella luki en minäkään
Pikku-Kalle oli kyllästynyt elämään vitseissä, joten hän kehitteli ilkeän kostosuunnitelman.
Hän päätti keksiä vitsin, jossa ei ole mitään hauskaa, ja jonka lukija joutuu kuitenkin lukemaan.
Jäit juuri Pikku-Kallen ansaan. Kukas nyt nauraa, hä?!
Pikku-Kalle oli tanssimassa daamin kanssa ja tokaisi:
- Sinäpä olet todella kaunis.
Neito vastaa:
- Jaa, no susta ei voi sanoa samaa.
Pikku-Kalle:
- Eipä välttämättä, mutta tee niinkuin minä.
Neito:
- No?
Pikku-Kalle:
- Valehtele!
Pikku Kallen isoveli tuli herättämään pikku Kallea.
Isoveli kysyi:
- Mitä unta näit?
Pikku Kalle:
- En muista paljoa mutta näin unta että söin jätti vaahtokarkkia ja sen jälkeen kun heräsin tyynyni oli kadonnut.
Kotiin oli tulossa äidille miesvieras. Äiti halusi miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa, mutta poika meinasi olla läsnä jatkuvasti.
Äiti keksi, miten saisi Pikku-Kallen pysymään toisella puolella asuntoa.
Hän ehdotti, että Pikku-Kalle istuisi ikkunan ääressä ja laskisi ohi kulkevia ihmisiä. Kalle saisi vitosen jokaisesta ihmisestä, joka kulkee talon ohitse.
Pikku-Kalle kävi laskemaan ja ihmisiä kulki harvakseltaan:
- Yksi, kaksi, kolme, neljä...
Sitten yhtäkkiä Kalle huusi innostuksesta ääneen:
- Voi vittu, nyt tuli äitille nussiminen kalliiksi, tulee hautajaissaatto!
Pikku-Kalle tulee kouluun monen päivän lintsaamisen jälkeen. ”Koulussa on käytävä!” opettaja raivoaa kovaäänisesti Kallelle. ”No onhan täällä luokkiakin”, Kalle vastaa.
Jaa VitsienVitsit.fi |
