


Yhteistyökumppanin mainos:


Pikku-Kalle ja ukki olivat saunassa. Ukilla oli saunakalja, mitä sitten nautiskeli löylyjen lomassa.
Pikku-Kalle kysyi ukilta:
- Saanko hörön?
Ukki sanoi:
- Ota vaan pikku hörppy.
Pikku-Kalle otti kaljan, joi sen kokonaan kaljan ja antoi tyhjän tölkin takaisin ukille.
Ukki huomasi että tölkki oli tyhjä ja sanoi Pikku-Kallelle:
- Voi helvetti Pikku-Kalle, joit sitten kaikki oluet, alappas käydä ostamassa uusi tilalle.
Pikku-Kalle vastasi:
- En minä voi, koska olen vasta 4-vuotias, mutta voin minä toki yrittää käydä ostamassa.
Sitten Pikku-Kalle meni kauppaan ja kysyi myyjältä:
- Missä on kaljaosasto?
Myyjä torui:
- Kuules nulikka, et ole vielä tarpeeksi vanha ostamaan kaljaa.
Pikku-Kalle meni kotiin ja sanoi ukille ettei myyjä anna ostaa olutta.
Tuohon ukki neuvoi Kallea sanomaan kaupassa:
- Sano sille myyjälle että minä olen 69-vuotias ja minulla on 5 lasta ja vaimo on sairaalassa, puhelin oli tippunut metsään, että eiköhän sitä kaljaa nyt kuule pidä saada!
Sitten Pikku-Kalle meni kauppaan ja sanoi myyjälle:
- Minä olen 5-vuotias ja minulla on 69 lasta ja vaimo on metsikössä ja puhelin sairaalassa.
Arvatkaapa tuliko kaljaa vai ei?!
”Äiti, millainen hedelmä on vihkoosi?” Pikku-Kalle kysyy. ”Miten niin? Eihän sellaista hedelmää ole”, äiti kummastelee. ”No kun opettaja antoi tehtäväksi piirtää vihkoosi, ananas, omena ja banaani.”
Pikkukalle meni mummonsa kanssa kauppaan. Matkalla Kalle löysi maasta kolikon. Kalle kysyi mummoltaan, saanko pitää tämän kolikon? Et. Mummo vastasi Miksi en? Kalle kysyi. Mihinkään maassa olevaan ei saa koskea. Mummo sanoi. Hetken käveltyään mummo kompastui puunjuureen. Sitten mummo kysyi: Kalle, voisitko auttaa minut ylös? Sitten kalle vastasi: Mihinkään maassa olevaan ei saanut koskea.
Pikku-Kallella oli äidinkielen tunti. Opettaja kysyi mikä on adjektiivi.
Pikku-Kalle nosti reippaasti kätensä ja huusi riemastuneena:
- Se on kun minusta kasvaa Iso-Kalle, pitkä parta ja isot munat.
Pete tuli myöhässä Pikku-Kallen serkun ristiäisiin.
Pete kysyi Pikku-Kallelta:
- Onko minulta mennyt jo nimi ohi?
Pikku-Kalle vastasi:
- Ei kai, kun siinä Petenä olet.
Pikku Kalle istui bussissa äitinsä sylissä. Heidän vieressään istui mies, jolla oli iso paise otsassa.
Pikku Kalle aikansa paisetta tuijotteli, kunnes ei enää malttanut olla kysymättä:
- Hyvä herra, onkos tuo se neropatti?
Pikku-Kalle heräsi yöllä ja kuuli outoa voihketta, ähellystä ja puuskutusta vessasta.
Vessan ovi oli lukossa, joten Pikku-Kalle jyskytti ovea ja kysyi että mitä siellä oikein tapahtuu.
Pikku-Kallen veli, Iso-Ville vastasi läähättäen:
- Mä ja Lissu pelataan täällä pokeria, painu nyt ipana hittoon siitä!
Seuraavana yönä Ville heräsi mennäkseen vessaan, mutta ovi oli lukossa. Ville koputti ovea.
Pikku-Kalle huusi vessasta:
- Mene pois, mä pelaan pokeria!
Ville sanoi:
- Et sä voi yksin pelata pokeria.
Pikku-Kalle:
- Voinpas... Mulla on hyvä käsi!
Pikku-Kalle, pikku Liisa ja pikku Pekka kilpailivat, että kuka pystyy olemaan pisimpään saunassa.
Pikku Pekka oli 2 sekuntia ja lähti pois saunasta.
Pikku Liisa oli 2 minuuttia ja lähti pois saunasta.
Mutta Pikku-Kalle oli viipynyt saunassa jo 2 tuntia.
Pikku Liisa ja Pekka menivät saunan ovelle ja kysyivät, että onko kaikki hyvin.
Pikku-Kalle huusi:
- En voi tulla pois, koska pippelini on jäänyt lauteiden väliin!
Pikku-Kalle eksyi metsään pahemman kerran. Eikä ollut puhelimessa yhtään kenttää.
Hän otti repusta pelikortit ja alkoi kannon päällä pelaamaan pasianssia.
Ja heti oli selän takana kolme neuvojaa.
Pikku-Kalle tuli maitokaupasta kantaen useaa maitotölkkiä sylissään.
Pikku-Kallen isä kysyi:
- Miten sinä jaksat kantaa noin painavia maitotölkkejä?
Pikku-Kalle vastasi:
- Nämä ovat KEVYTMAITOA!








