


Mainos:


Monet muistaa vanhan televisiomainoksen lausahduksen:
- Jaffat tulloo, ja helmat paukkuu.
Vuonna 2022 tuo piti ikävällä tavalla paikkaansa käräjillä.
Nyt kun leikkikalugangsteri joutuu lusimaan, niin menisikö jatkossa näin:
- Jaffat mennöö, ja nyrkit paukkuu!
Neuvostoliittolaisessa vankilassa oli kolme miestä samassa sellissä. Aikansa kuluksi he alkoivat siinä sitten kertoilla tarinoitansa siitä, miten joutuivat vankilaan.
Ensimmäinen kertoi:
- Tulin työpaikalle 10 minuuttia etuajassa, ja siitä hyvästä sain 2 vuoden tuomion työaikalain rikkomisesta.
Toinen tähän:
- Minä taas tulin töihin 15 minuuttia myöhässä, ja sain 3 vuotta linnaa sabotaasista.
Kolmas totesi vaisusti:
- Minulla kävi sitten niin, että satuin eräänä aamuna tulemaan ajallaan töihin. Antoivat 10 vuoden tuomion, kellon varastamisesta.
Vaimo miehelleen vankilan tapaamishuoneessa:
- Huomasitko sen viilan, jonka leivoin kakkuun?
- En. Joudun huomenna leikkaukseen.
Miksi useimmat elinkautisvangit ovat naimattomia miehiä?
- Heille vapaus on etusivujalla.
Vanki pääsi lomalle ja hänelle kerrottiin, että palattuaan hän joutuisi perusteelliseen ruumiintarkastukseen huumeiden salakuljetuksen estämiseksi.
Vanki palasi ja lääkäri huomasi karhunlangan pätkän roikkuvan vangin takapuolesta.
- Ahaa, lääkäri sanoi ja veti langasta.
Langan toiseen päähän oli sidottu muikku.
- Tuleeko kalaa? vanki kysyi.
Makkaravarkaan kiinni nappaaminen kaupassa, oli vartijalle helppo nakki.
Kirkkoherra oli tervehdyskäynnillä vankilassa.
- On hauska nähdä teitä täällä näin runsaasti...
Sellikaveri ihmettelee uudelle 70-vuotiaalle vangille:
- Miten sinä voit sanoa, että jouduit vankilaan nuoruuden kokemattomuuden takia?
- Asianajajani oli vielä kovin nuori, toinen selittää.
Miksi vitsien kertominen on kielletty vankiloissa?
- Koska pelätään vankien puhkeavan vapauttavaan nauruun.
Vankilan pastori meni jututtamaan Kallea, jolla oli pitkä tuomio.
Pastori:
- Nuori ystäväni, miksi sinäkin istut täällä?
Vanki:
- Jaa-a, totesi Kalle. Kun tuo ikkunaluukku on niin saatanan pieni.








