


Yhteistyökumppanin mainos:


Hintelä mies tuomittiin vankilaan. Kun hän saapui selliinsä, hän huomasi että hänen sellitoverinsa oli iso, pahanhajuinen ja karvainen äijä.
Iso ukko örisi:
- Leikitäänkö pikkumies kotia?
Tulokas änkytti peloissaan:
- Öö, l-l-leikitään vaan.
Iso ukko innostui:
- Kivaa! Haluutko olla mamma vai pappa?
Tulokas mietti asiaa hetken ja päätti että taitaa olla turvallisempaa olla isä.
Tulokas:
- Mä voisin olla vaikka pappa.
Iso ukko:
- Okei, tule pappa imemään mamman kyrpää!
Pappi meni vankilaan tapaamaan erästä nuorta miestä.
Pappi:
- Papereistasi näen, ettei kukaan ole kahteen vuoteen vieraillut luonasi. Eikö sinulla ole sukulaisia?
Vanki:
- On toki. On minulla äiti ja kymmenen sisarusta.
Pappi:
- Etkö pidä heistä?
Vanki:
- Pidän toki, ja haluaisin mielelläni tavatakin.
Pappi:
- Silloin minä otan yhteyttä perheeseesi. Kenet haluaisit nähdä ensiksi?
Vanki:
- Yrittäkää pikkuveljeä. Hän pääsee kahden vuoden päästä kiven sisästä.
Kaksi vankia seisoi vankilan porttien ulkopuolella juuri vapauteen päässeinä.
He seisoivat ja katselivat ympärilleen, kunnes toinen lopulta kysyi:
- Otammeko me bussin?
- Sinä olet aivan tyhmä. Kuka meiltä nyt bussin ostaisi?
Neuvostoliittolaisessa vankilassa oli kolme miestä samassa sellissä. Aikansa kuluksi he alkoivat siinä sitten kertoilla tarinoitansa siitä, miten joutuivat vankilaan.
Ensimmäinen kertoi:
- Tulin työpaikalle 10 minuuttia etuajassa, ja siitä hyvästä sain 2 vuoden tuomion työaikalain rikkomisesta.
Toinen tähän:
- Minä taas tulin töihin 15 minuuttia myöhässä, ja sain 3 vuotta linnaa sabotaasista.
Kolmas totesi vaisusti:
- Minulla kävi sitten niin, että satuin eräänä aamuna tulemaan ajallaan töihin. Antoivat 10 vuoden tuomion, kellon varastamisesta.
Kaksi vankia joutui samaan selliin ja aloittivat keskustelun:
- Paljonko sait kakkua?
- Viisi vuotta.
- Minä sain kymmenen vuotta. Ota sinä tuo ovenpuoleinen punkka, kun pääset ensiksi pois!
Vanki pääsi lomalle ja hänelle kerrottiin, että palattuaan hän joutuisi perusteelliseen ruumiintarkastukseen huumeiden salakuljetuksen estämiseksi.
Vanki palasi ja lääkäri huomasi karhunlangan pätkän roikkuvan vangin takapuolesta.
- Ahaa, lääkäri sanoi ja veti langasta.
Langan toiseen päähän oli sidottu muikku.
- Tuleeko kalaa? vanki kysyi.
Rouva Virtanen oli loistavalla tuulella:
- Ajatelkaapas, poikani on tullut kotiin! Hänet oli tuomittu kymmeneksi vuodeksi Kakolaan, mutta hän on käyttäytynyt niin siivosti, että hän pääsi pois nyt, kahdeksan vuotta istuttuaan!
Naapurin rouva huudahti innostuneena:
- Kylläpä te mahdatte olla hänestä ylpeä!
- Koska sun isäs pääsee linnasta?
- Ei se taida päästä. Ne taitaa valita sen uudelleen.
Vuosi 1996 oli Kakolassa tietyssä mielessä ennätyksellinen. Sieltä karkasi vuoden aikana 10237 vankia. Lehtimiehet alkoivat kysellä syitä outoon pakoaaltoon.
Kakolan johtaja selitti:
- Sesonkien ja vankeinhoidon johtokunnan syytä!
Lehtimiehet:
- Miten niin?
Vankilanjohtaja:
- No, kun oli karkausvuosi, useita avoimien ovien päiviä ja vankeinhoidon johtokunta keskitti syksyllä 1995 Kakolaan kaiken vankeinhoitolaitoksen piirissä tapahtuvan pakoputkien valmistuksen.
Vartija:
- Taasko te olette täällä vankilassa? Oleskelunne täällä ei olekaan parantanut teitä.
Vanki:
- Kyllä se niinkin teki, mutta haluan tulla vieläkin paremmaksi.











