Aamuseksi on parasta

Poimintoja aiheesta Vankilavitsit

Vartija sanoin uudelle vangille:
- Ennen kuin mennään selliin, otetaan kylpy.

Vanki ihmetteli:
- Kylpykö? Siitä ei tuomiossa mainittu mitään.

Tuomari tutki syytetyn papereita.

- Onpas teillä melkoinen rikosrekisteri. Murto, varkaus, pahoinpitely, ryöstö, raiskaus, raiskaus, raiskaus, raiskaus...

- Joo, mulla kesti aikansa ennen kuin tajusin, mihin kannattaa erikoistua.

Vuosi 1996 oli Kakolassa tietyssä mielessä ennätyksellinen. Sieltä karkasi vuoden aikana 10237 vankia. Lehtimiehet alkoivat kysellä syitä outoon pakoaaltoon.

Kakolan johtaja selitti:
- Sesonkien ja vankeinhoidon johtokunnan syytä!

Lehtimiehet:
- Miten niin?

Vankilanjohtaja:
- No, kun oli karkausvuosi, useita avoimien ovien päiviä ja vankeinhoidon johtokunta keskitti syksyllä 1995 Kakolaan kaiken vankeinhoitolaitoksen piirissä tapahtuvan pakoputkien valmistuksen.

Sellikaveri ihmettelee uudelle 70-vuotiaalle vangille:
- Miten sinä voit sanoa, että jouduit vankilaan nuoruuden kokemattomuuden takia?
- Asianajajani oli vielä kovin nuori, toinen selittää.

Neuvostoliittolaisessa vankilassa oli kolme miestä samassa sellissä. Aikansa kuluksi he alkoivat siinä sitten kertoilla tarinoitansa siitä, miten joutuivat vankilaan.

Ensimmäinen kertoi:
- Tulin työpaikalle 10 minuuttia etuajassa, ja siitä hyvästä sain 2 vuoden tuomion työaikalain rikkomisesta.

Toinen tähän:
- Minä taas tulin töihin 15 minuuttia myöhässä, ja sain 3 vuotta linnaa sabotaasista.

Kolmas totesi vaisusti:
- Minulla kävi sitten niin, että satuin eräänä aamuna tulemaan ajallaan töihin. Antoivat 10 vuoden tuomion, kellon varastamisesta.

Milloin vankilat ovat tyhjimmillään?
- Karkausvuosina.

Muurari laitettiin lukemaan tiilenpäitä.

Mikä on vankikarkurin ammattitauti?
- Pakokauhu.

- Miksi sinä jouduit tänne vankilaan?
- Jouduin monopoli-yhteiskunnan uhriksi.
- Miten niin, keititkö viinaa?
- Valtio ei sietänyt sitä, että minulla oli oma setelipaino.

Kaksi vankia keskusteli kopissansa:

- Mitä sinä olet oikein tehnyt?
- Varastin laihan lehmän ja sain siitä kolme kuukautta. Entäs sinä?
- Sieppasin kellon erään tyypin taskusta. Tyyppi huomasi sen, ja sain kaksi kuukautta.

Seurasi hetken hiljaisuus...

- Hei! paljonkos kello on? virkkoi lehmävaras.
- Näyttääpä olevan juuri lypsyaika, vastasi toinen.