Ambulanssi ajoi metsään

Poimintoja aiheesta Lääkärivitsit

Kaksi lääkäriä keskustelee.

- Minä menetin lempipotilaani.
- Sääli, Miksi hän kuoli?
- Ei hän kuollut... Hän parani.

Mitä psykiatri sanoi lenkkimakkarasta maistettuaan sitä?
- Ei hullumpaa.

Potilas:
- Kiltti tohtori, nyt minä olen istunut kieli ulkona suusta jo viisi minuuttia, ettekä ole vilkaisseetkaan suuhuni!

Lääkäri:
- Niin, niin, minä halusin vain hetken rauhaa reseptin kirjoittamiseen.

Lääkäri:
- En ole varma sairautenne syystä. Voi johtua alkoholista. 

Potilas:
- Voin kyllä tulla takaisin, kun olette selvinpäin!

Kannattaako patologisen valehtelijan hakeutua patologin ammattiin?

Oli tauon aika kansainvälisessä sairaalassa ja lääkärit istuivat yhdessä kahvihuoneessa.

Englantilainen lääkäri kehuskeli:

- Olemme niin fiksuja, että siirsimme potilaalle sydämen ja hän pystyi toimimaan kunnolla muutaman kuukauden!

Saksalainen lääkäri vastasi:

- Se ei ole mitään. Maamme on niin edistynyt, että pystyimme korvaamaan miehen selkärangan ja muutaman viikon kuluttua hän pystyi kävelemään!

Venäläinen lääkäri keskeytti heidät:

- Maani on teidän kaikkien yläpuolella. Potilaani tarvitsi kokonaisvaltaisen aivojen siirron ja muutaman päivän kuluttua hän pystyi kävelemään ja löytämään työpaikan.

Amerikkalainen lääkäri tuli sisään ja sanoi:

- Mepä olemme älykkäimpiä ihmisiä. Hoidimme nimittäin miestä, jolla ei ollut sydäntä, selkärankaa tai aivoja, ja hänestä tuli presidenttimme yhdessä yössä!

Mielisairaalaan tuotiin potilas, joka kuvitteli olevansa Hitler. Hoitohenkilökunta mietti, mihin uusi potilas sijoitetaan.

Lääkäri oivalsi:
- No mutta hei. Meillähän on jo entuudestaan yksi potilas, joka myös kuvittelee olevansa Adolf Hitler. Laitetaan tämä uusi potilas samaan huoneeseen hänen kanssa.

Ja niin tehtiin.
Kuukauden kuluttua tuo potilas otettiin kuultavaksi.

Lääkäri kysyi:
- No, miten on mennyt, oletteko viihtyneet täällä?

Potilas:
- Kiitos, ihan hyvin.

Lääkäri:
- Entä kuvitteletko yhä olevamme Adolf Hitler?

Potilas:
- Ei, en. En minä ole Adolf Hitler. Minä olen Eva Braun.

Ortopedian klinikan kirjastossa oli tulipalo.
- Molemmat kirjat paloivat, eikä toista oltu edes vielä väritetty.

Mies meni lääkäriin kun tunsi olonsa huonoksi. Miestä tutkittiin ja lopulta lääkärin tulokset tulivat.

Lääkäri sanoi:
- Sinulla on enää aikaa elää 10…

Mies totesi huutaen:
- Mitä?! 10 minuuttia, vuorokautta, kuukautta, vuotta, mitä?

Lääkäri:
- 10, 9, 8, 7…

Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.

Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.

Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.

Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.

Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:

- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?

Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.

Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:

- Äiti, missä mun pesukinnas on!?

Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.

Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.