


Mainos:


Lääkäri soitti potilaalle ilmoittaakseen sattuneesta hoitovirheestä:
- Määräsin teille ripuliin vahingossa masennulääkettä.
Potilas:
- Joo ihmettelinkin, kun on ollut kaksi tuntia paskat housussa, eikä vituta yhtään!
Sydänkirurgi sai potkut
– Häneltä tuli jatkuvasti huonoa läppää.
Mitä lääkäri sanoi punastuneelle erektiovikaiselle miespotilaalle?
- On tainnut mennä veri väärää nuppiin.
Kaksi miestä istui lääkärin odotushuoneessa. Alkoivat jutustella.
- Minkäs takia sinä olet täällä?
- Ha-haen apua ä-än-kyty-tykseen. Entä mi-mikäs s-si-sinua va-vai-vaa?
- Eturauhasen laajentuma.
- Mi-miten se v-vaivaa?
- Minä kusen niin kuin sinä puhut.
Hämäläisnainen sai miestä ja meni sitten parin päivän päästä lääkäriin kun alapäätä jomotti kovasti.
Lääkärit tutki ja tutki ja lopulta tokaisi:
- Teillehän on tulossa orgasmi.
Mitä kynekologi sano ruokatunnin jälkeen?
- No mihis vittuun sitä jäinkään...
Topi oli ikänsä ollut työtä vieroksuva.
Hän meni lääkäriin ja valitti vatsakipuja ja peräaukon kutinaa.
Lääkärin diagnoosi oli:
- Mato viihtyy Topissa erittäin hyvin.
Lääkäri:
- Näyttää siltä että olette raskaana.
Potilas:
- Mu... mutta minähän olen mies?!
Lääkäri:
- Niin olet, mutta minä sanoin että näyttää siltä.
Mitä lukee kirurgin ovessa?
- Ma-su auki.
Kylään oli muuttanut uusi eläinlääkäri, joka oli pahuksen hyvä vatsastapuhuja.
Muuan isäntä kutsui eläinlääkärin katsomaan eläimiään. Koska lääkärin maine ei ollut vielä kiirinyt isännän korviin, eläinlääkäri päätti yllättää uuden asiakkaansa.
Navetassa hän kysyi hevoselta:
- No mitäs vanhalle Pollelle kuuluu?
- No kiitos hyvää, mikäs tässä on ollessa, hevonen vastasi ystävällisesti.
Isäntä yllättyi aivan valtavasti. Eläinlääkäri jatkoi leikkiä ja kyseli lehmien ja kanojen voinnit ja sai aina eläimiltä miellyttäviä vastauksia.
Sitten tultiin suuren emakon luo ja eläinlääkäri kysyi siltä:
– Milloinkas se rouva on viimeksi miestä saanut?
Vastausta ei ehtinyt tulla, kun isäntä hyppäsi puukko kourassa karsinaan ja sanoi:
– Jos saatana kerrot, niin joulua et näe!
Kannattaako patologisen valehtelijan hakeutua patologin ammattiin?
Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.
Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.
Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.
Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.
Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:
- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?
Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.
Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:
- Äiti, missä mun pesukinnas on!?
Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.
Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.








