Anne Kalmarin paras ystävä

Poimintoja aiheesta Politiikkavitsit

Sauli on hieman stressaantunut tiukan vuoden loppupuolella eikä meinaa eräänä iltana saada unta, joten hänellä on Jennille toive:

- Voisitko lukea minulle jotain otteita kirjastasi, jotta voisin nukahtaa nopeammin?

- Sauli kulta, minulla on vielä näin iltaseitsemältä paljon tehtävää, mutta laitan sinulle jonkin tallenteen netistä.

- Kansalaiset...

Tuntematon terroristijärjestö oli kaapannut panttivangeikseen valtion ylimmän johdon eli koko Sipilän hallituksen!

Terroristien vaatimuksena oli 100 miljoonaa euroa puhtaana käteen, tai sitten he valelevat kaapatut bensiinillä ja sytyttävät tuleen seuraavana aamuna klo 9.00.

Kansalaisjärjestöt organisoivat pikakeräyksiä ympäri kaupunkia saadakseen lunnaat kasaan määräaikaan mennessä.

Turussa kerääjä pysäytti kiireisen kulkijan ja pyysi osallistumista.

Ohikulkija sanoi:
- No totta kait jokaisen suomalaisen pitää osallistua tähän keräykseen! Paljonko ihmiset ovat keskimäärin antaneet?

Kerääjä vastasi:
- Yhdestä kolmeen litraan. Jotkut rekkaliikennöitsijät jopa viisi litraa!

Miksi kutsutaan Martti Ahtisaaren päivittäistä juoksulenkkiä?
- Maratoniksi.

Montako ministeriä tarvitaan vaihtamaan lamppu?

- Kaksi. Toinen sanoo kansalle, että kaikki mahdollinen tehdään ja toinen kiertää lampun vesihanaan.

Mikä on maailman ainoa nisäkäs, jolla on kyrpä selässä?
- Putinin hevonen.

Kuka on Wille Batmanin serkku?
- Wille Rydman.

Vasemmistoliiton pitkäaikainen avustaja pyysi Li Anderssonilta palkkiokseen valtion virkaa.

Andersson pahoitteli:

- Juuri nyt ei ole sopivia valtion virkoja avoinna... Mutta, me voimme perustaa komitean tutkimaan, miksei sopivia virkoja ole, ja sinä saat sen komitean puheenjohtajan viran.

Eräät naispoliitikot menivät lappiin keräilemään lakkoja. Aikansa vaellettuaan suolla, he eksyivät toisistaan.

Toinen naisista alkoi huudella kaveriaan nimeltä:
- Kulhia... Kulhia!

Kohta metsästä kuului lappalaismiehen vastaus:
- Tulhaan anthamaan... tulhaan anthamaan!

Pääministeri Sipilä vieraili mielisairaalassa. Potilaat seisoivat pitkinä riveinä niiden käytävien varrella, joita myöten pääministeri kulki.

Sipilän ohittaessa potilasta, tämä aina kumarsi ja sanoi:
- Hyvää päivää! Kiitos hyvästä hallituksesta, herra pääministeri!

Ulko-oven vieressä rivin viimeisenä seisova mies kuitenkin vain nyökkäsi ja sanoi:
- Hyvää päivää.

Sipilä pysähtyi miehen eteen ja kysyi:
- Miksi sinä ainoana koko joukosta et kiittänyt hyvästä hallituksesta?

Mies siirteli hieman epävarmasti jalkojaan ja vastasi:
- Minä en ole hullu. Minä olen hoitaja.

Mitä eroa on mielisairaalalla ja Suomen valtiolla?
- Mielisairaalassa sentään johtoporras on terve.