


Mainos:


Pääministeri Sipilä vieraili mielisairaalassa. Potilaat seisoivat pitkinä riveinä niiden käytävien varrella, joita myöten pääministeri kulki.
Sipilän ohittaessa potilasta, tämä aina kumarsi ja sanoi:
- Hyvää päivää! Kiitos hyvästä hallituksesta, herra pääministeri!
Ulko-oven vieressä rivin viimeisenä seisova mies kuitenkin vain nyökkäsi ja sanoi:
- Hyvää päivää.
Sipilä pysähtyi miehen eteen ja kysyi:
- Miksi sinä ainoana koko joukosta et kiittänyt hyvästä hallituksesta?
Mies siirteli hieman epävarmasti jalkojaan ja vastasi:
- Minä en ole hullu. Minä olen hoitaja.
Sauli on hieman stressaantunut tiukan vuoden loppupuolella eikä meinaa eräänä iltana saada unta, joten hänellä on Jennille toive:
- Voisitko lukea minulle jotain otteita kirjastasi, jotta voisin nukahtaa nopeammin?
- Sauli kulta, minulla on vielä näin iltaseitsemältä paljon tehtävää, mutta laitan sinulle jonkin tallenteen netistä.
- Kansalaiset...
Poliitikon iltarukous:
- Jumalani, anna sanojeni olla makeita ja tuoreita, sillä voi olla, että huomenna joudun syömään ne.
Mitä yhteistä on suomalaisilla poliitikoilla ja vauvanvaipoilla?
- Kummatkin pitää vaihtaa säännöllisin väliajoin ja samasta syystä.
Kuinka monta kansanedustajaa tarvitaan vaihtamaan autonrengasta?
- Ei yhtään. He ajavat taksiseteleillä!
Elettiin aikaa, kun vallassa oli Sorsan lV hallitus, ulkoministerinä oli Paavo Väyrynen ja odotettiin Britannian pääministeri Thatcheria vierailulle Suomeen.
Englanninkielentaito ei ollut Paavon vahvimpia lajeja ja niinpä hän kirjoitti suoraan sanakirjasta paperilapulle sen, mitä piti tervehtiessä sanoa.
Hän harjoitteli lausetta muutaman kerran ja laittoi varmuuden vuoksi lapun hakaneulalla kravattinsa taakse, josta se olisi helppo ottaa, mikäli lause tärkeällä hetkellä unohtuisi.
Sitten Margaret Thatcherin kone laskeutui Helsinki-Vantaalle ja virkaveli Paavo oli vastassa. Silloin tervehtiessä Paavon pahin pelko kävi toteen ja lause unohtui, mitä pitikään sanoa...
Sitten Paavo vilkaisi kravattinsa taakse ja tietysti lappuakaan ei enää ollut. Joten Paavo sanoi sen mitä kravatin takana luki:
- Handmade in Scottland.
Väyrynen ilmestyi tatskapuotiin ja ilmoitti haluavansa oikeaan otsalohkoonsa tosi ison, monimuotoisen, ruskean tatuoinnin.
Vähän asiaa ihmetellen ajeli tatuoitsia Väyryseltä tukan pois oikealta puolelta otsaa ja alkoi tatuoida siihen ison musteläiskän näköistä länttiä.
Parin tunnin kuluttua tatuointi oli valmis ja hirveän näköinen muodoton läiskä punersi vielä verestäen Väyrysen otsassa.
Kun Paavo kaiveli tiskillä lompsaansa maksaakseen, ei puodin pitäjä malttanut olla kysymättä, oliko Paavolla joku erityinen syy tatuoittaa tuollainen mitään tarkoittamaton läiskä loppuelämäkseen otsaansa.
Tähän Väyrynen vakavana:
- No, olimme taannoin Mihail Gorbatshovin kanssa illallisella keskustelemassa Suomen ja Neuvostoliiton suhteista ja puheenvuoroni jälkeen nousi Gorbatshov kunnioittavasti ylös tuolistaan, naputti omaa ruskeaa läikkäänsä otsassaan ja sanoi:
“...taitaa toveri Väyryseltä puuttua täältä jotain?“
Miksi Fidel Castro poltti sikaria?
- Koska hän oli kommu-nisti.
Vasemmistoliiton pitkäaikainen avustaja pyysi Li Anderssonilta palkkiokseen valtion virkaa.
Andersson pahoitteli:
- Juuri nyt ei ole sopivia valtion virkoja avoinna... Mutta, me voimme perustaa komitean tutkimaan, miksei sopivia virkoja ole, ja sinä saat sen komitean puheenjohtajan viran.
Nainen istui junassa ja pyysi vastapäätä istuvaa matkustajaa nostamaan hänen vasemman jalkansa istuimelle.
Naapuri ajatteli että nainen on jotenkin vammautunut ja auttoi naisen jalan hellästi penkille lepäämään. Avulias naapuri haki naiselle myös lehden, sekä vielä kahviakin, kun niitäkin pyydettiin.
Tuota passaamista jatkui vielä jonkin aikaa, kunnes lopulta naapuri kysyi säälien, mikä naista oikein vaivaa.
Nainen vastasi:
- Minua? Ei mikään, minä olen vihervasemmistolainen.











