Anoppille kiva lahja

Poimintoja aiheesta Anoppivitsit

Yliajon uhri oli juuri pääsemässä jaloilleen, kun poliisimies juoksi auttamaan.
– Anoppini yritti ajaa ylitseni! tärisevä mies selitti poliisille.
– Auto töytäisi teitä takaapäin, poliisi sanoi.
– Kuinka te voitte tietää, että se oli anoppinne?
– Tunnistin naurun!

Mitä yhteistä on anopilla ja sikarilla?
- Molemmissa viimeiset henkoset ovat parhaat.

Tiedätkö, miten estetään anoppia hukkumasta?
– En.
– Hyvä.

Mikä on menestyneen miehen takana?
- Hämmästynyt anoppi.

Mitä eroa on sipulilla ja anopilla?
- Anopin pilkkominen ei itketä.

Miksi anopille ei kerrota vitsejä. Koska nauru pidentää ikää

Miehellä oli tyttöystävä, jonka vanhempien luokse piti mennä syömään.

Miehen autossa oli sellainen vika, että sateella piti virranjakajan kanteen sivellä vaseliinia, jotta auto toimisi.

Pöytä oli katettu appivanhempien luona valmiiksi ja koska vävypoikaa ei kuulunut, rupesivat he kolmestaan syömään ja sopivat keskenään leikkimielellä, että se joka syönnin jälkeen sanoo ensimmäisen sanan, niin tiskaa sitten kaikki astiat.

Juuri silloin auto jyrähtää pihaan, mies ryntää sisään ja pyytää anteeksi myöhästymistään. Hän rupeaa syömään ja yrittää avata keskustelua, mutta kukaan ei sano mitään.

Mies suuttuu sitten ja koppaa tyttöystävänsä sohvalle ja tekee temput kaikkien nähden. Kun kukaan ei sano mitään, niin mies tekee anopilleen saman.

Mies sanoo kovaan ääneen:
- On niin outoa porukkaa, että lähden helvetti sinne, mistä tulinkin.

Ja sitten mies ryntää autolleen.

Vettä sataa kaatamalla ja auto sanoo “wouv wouv wouv“.

Mies syöksyy takaisin tupaan ja huutaa:
- Löytyykö saatana tästä talosta edes vaseliinia?

Talon isäntä säpsähtää ja sanoo:
- Voin minä tämän kerran tiskata...

Pentti kuuli hyvän jutun ja nauroi niin että oli tikahtua.
Lopulta kun sai naurultaan sanotuksi, virkkoi:
- Voi jumalauta, näin hauskaa mulla ei oo ollu sen jälkeen kun anopin tissit jäi mankelin väliin.

Mitä sanoi savolaismies kun anoppi tippui jäihin
– Ei paljon naarata

Kun anoppi tuli kylään, niin hiiretkin heittäytyivät loukkuihinsa