Arkusta kuului heikko ääni

Poimintoja aiheesta Laihialaisvitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian nuuhkaisi ilmaa ja mainitsi:
- Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

Sulhanen nuuhkaisi myös ja totesi:
- No niimpä tuli.

Morsian jatkoi:
- Mites olisi... paluumatkalla...?

Sulhanen katsoi morsiantaan pilke silmäkulmassa ja vastasi:
- Taisitpa arvata ajatukseni...

Morsian laittoi silmät kiinni ja totesi:
- Niin.. Mmmhh!

Sulhanen:
- Oikein. Käymme paluumatkalla myös nuuhkimassa.

Mies meni Laihian halvimpaan hotelliin yöksi.
Aamulla hotelliemäntä tuli herättämään häntä kello 6.
Unisena mies sitten ihmetteli, että hän tilasi herätyksen vasta kello 8.

Hotelliemäntä vastasi tähän:
- Ei tämä mikään herätys ole. Alan kattamaan alakertaan aamiaista ja tarvitsen näitä lakanoita aamiaispöydän kattamiseen.

Kaksi kaverusta joi pontikkaa Laihialla, kunnes yhtäkkiä paikalle tuli poliisi.

Poliisi sanoi:
- En pidätä teitä, jos annatte ne rahat, joilla tuon pontikan teitte.

Kaverukset olivat vaiti.

Poliisi:
- Eikö sana kuulu? Joudun pidättämään teidät.

Ensimmäinen kaveri totesi:
- Eihän me nyt niin suurta summaa oltaisi pontikkaa pantu. Me varastettiin noi kyläkaupalta.

Toinen kaveri:
- Niin, onneksi me ei taidettu kertoa, että kyläkaupan kauppias varasti noi pontikat sulta.

Laihialaispariskunta lomaili Alpeilla. Siellä heidät yllätti lumivyöry ja heidän mökkinsä hautautui hankeen.

Parin päivän kuluttua kuului koputusta:
- Täällä Punainen risti, onko siellä ketään?

Laihialaispariskunta vastasi:
- Menkää pois, olemme jo antaneet keräykseen rahaa.

Laihian emäntä meni Vaasassa pankkiin rahaa nostamaan.

Ruotsinkielinen kasööri sanoi hänelle:
- En mine anta ennenkö näyttä kvitto.

Emäntä koetti selittää, että kyllä se raha nyt muutenkin sopisi antaa, mutta kasööri vakuutti:
- En anta ennenkö näyttä kvitto! 

Koska ei muu auttanut, emäntä pyllisti ja heitti helmat korviin.

Laihialaisisäntä tapasi kylän raitilla miehen, joka pelasti hänen poikansa hukkumasta Laihianjokeen.
– ”Sinäkö se pelastit poikani hukkumasta?”

johon pelastaja sitten vastasi:
– Juu, minä se olin.

Isäntä jatkoi sitten, että
–”Sitä minä vaan että missä sen pojan pipo on?”

Laihialle päätettiin rakentaa uimahalli jota varten järjestettiin kansalaiskeräys.

Kerääjä meni erääseen taloon tiedustelemaan lahjoituksia.

Isäntä mietti ja epäröi, mutta lopulta suostui:

- No, jos minä nyt tämän kerran annan pari ämpärillistä vettä.

Millainen on laihialainen sähkösauna?
- Laitetaan sähkölasku seinälle ja hikoillaan sitä katsellessa.

Miksi laihialaisissa latotansseissa tanssitaan sukkasillaan?
- Jotta musiikki kuuluisi Isostakyröstä!

Laihialaistalon poika lähetti kirjeen kotiin ja pyysi rahaa, Mitäpä muutakaan.

Vastauskirjeessä isä vastasi:
- Oheisena pyytämäsi viisikymppinen. Huomauttaisin samalla kirjoitusvirheestäsi, viisikymppinen kirjoitetaan yhdellä nollalla, ei suinkaan kahdella.