Börje riisu vielä pikkuhousuni

Poimintoja aiheesta Ruotsalaisvitsit

Kuollut, mutta hyväntuoksuinen saari Ruotsissa on Dödö.

Suomalainen ja ruotsalainen kilpailivat, kumpi uskaltaa kurkotella kauemmas reunan yli pilvenpiirtäjän katolta.

- Yhtäkkiä ruotsalainen voitti.

Suomalainen huomasi lampaan jolla oli pää jumissa aidan välissä. Suomalainen rupesi siitä seisomalta köyrimään lammasta.

Ruotsalainen huomasi aktin pellon toisessa päässä ja huusi että tuo näyttää hyvältä.

Suomalainen sanoi että pääset tähän seuraavaksi kun olen kohta valmis.

Ruotsalainen tuli ja pisti päänsä aidan väliin. 

Håkan sanoi lääkärille:
- Pitäis saada itelle rintakarvat!

Lääkäri:
- Hiero vaseliinia rintaan.

Håkan:
- Jos se tehoais, niin mulla olis perseessä jo poninhäntä.

Kalle ja Ville menivät Ruotsissa tietämättään homobaariin.
Vähän ajan kuluttua nuori komea mies tuli pyytämään Kallea parketille.
Kalle uhkasi tätä nyrkillä, jolloin tuli hovimestari paikalle ja selitti Kallelle ravintolan tavat.
Tuon jälkeen Ville kuiskasi jotain hovimestarille.

Hovimestasi sanoi nöyränä:
- Olen pahoillani, talo tarjoaa teille loppuillan korvaukseksi.

Kun hovimestari oli poistunut, kysyi Kalle hämmästyneenä Villeltä:
- Mitä sä sanoit sille?

Ville vastasi:
- Mä sanoin vaan et me ollaan häämatkalla eikä haluta tulla häirityiks.

Mitä eroa on lehmällä ja ruotsalaisella ?
- Lehmän älykäs katse.

Johan lensi, sanoi Sven, kun Wissmannilla keppiä heitti.

Mitä viäräleukanen savolaesukko sanoi, kun pehmitti nyrkeillään ruotsalaismiestä?

- On tämä vuan kovvoo hommoo.

Mikä on Silvian mieliruoka?
- Kallen mätitahna.

Turkulaiset veljekset Sven ja Åke päättivät tehdä oikein kunnon metsästysreissun Afrikkaan. Matka varattiin ja reissupäivä koitti. Afrikan savanneille saavuttuaan veljekset päättivät hajaantua erikseen paremman saaliin toivossa. Vaikka Turusta olivatkin, sopivat kuitenkin pienenä varokeinona että jos jompikumpi joutuu hätään tai he eivät löydä toisiaan, niin ammutaan ilmaan ja näin toinen voi paikantaa toisen.

No päivä kului poikien etsiessä saalista kumpikin omalla tahollaan. Kun ilta sitten alkoi laskeutua savannin ylle ja julmat pedot heräilivät puskistaan, eivätkä veljekset olleet toisiinsa törmänneet, alkoi Sven hieman hätääntyä ja ampui ilmaan. Odotteli aikansa, mutta kun veikkaa ei näkynyt eikä kuulunut, hän päätti ampua uudestaan ilmaan. Taas kului pitkä tovi, eikä Åkesta havaintoakaan.

Juuri kun Sven oli ampumassa vielä kerran ilmaan, Åke ilmaantui paikalle kuin tyhjästä. Sven huokaisi hartaasti ja sanoi: ”Hyvä että tulit, minulla on enää yksi nuoli jäljellä.”