Börje riisu vielä pikkuhousuni

Poimintoja aiheesta Ruotsalaisvitsit

Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan puhelin soi.

Hänen majesteettinsa meni vastaamaan:
- Täällä kuningas.

Soittaja:
- Kuka?

Kaarle-Kustaa:
- Kuningas.

Soittaja:
- Anteeksi, kuka?

Kaarle-Kustaa:
- Kuningas.

Soittaja nolona:
- Minä... tuota... anteeksi, mikä olikaan numeronne?

Kaarle-Kustaa vastasi kärsivällisesti:
- Kuudestoista...

Haaparantalainen meni Torniossa kauppaan ja sanoi myyjälle:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.

Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.

Haaparantalalainen lähti pois kaupasta, pukeutui vanhaksi mummoksi ja ajatteli:
- Nyt myyjä ei tunne minua.

Haaparantalainen meni takaisin kauppaan:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.

Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.

Haaparantalainen lähti taas pois ja pukeutui nyt hip-hoppariksi:
- Nyt he eivät tunne minua.

Sitten hän meni kauppaan:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.

Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.

Haaparantalainen:
- Mistä tiedätte, että olen haaparantalainen?

Myyjä:
- Koska tuo ei ole telkkari, vaan mikroaaltouuni.

Mikä on maailman lyhin kirja?
– Ruotsalaiset sotasankarit

Mikä on ruotsalainen laatikkoleikki?
- Toinen menee laatikkoon ja toinen arvaa kumpi siellä on.

Tornion pappi lohdutti itkevää Haaparannan ilotyttöä:

- Älä tyttö itke, kyllä se pillu vielä Ruotsissakin muotiin tulee.

Håkan sanoi lääkärille:
- Pitäis saada itelle rintakarvat!

Lääkäri:
- Hiero vaseliinia rintaan.

Håkan:
- Jos se tehoais, niin mulla olis perseessä jo poninhäntä.

Pienlentokone syöksyi hautausmaalle Ruotsissa!
- 168 ruumista jo löydetty.

Turkulaiset veljekset Sven ja Åke päättivät tehdä oikein kunnon metsästysreissun Afrikkaan. Matka varattiin ja reissupäivä koitti. Afrikan savanneille saavuttuaan veljekset päättivät hajaantua erikseen paremman saaliin toivossa. Vaikka Turusta olivatkin, sopivat kuitenkin pienenä varokeinona että jos jompikumpi joutuu hätään tai he eivät löydä toisiaan, niin ammutaan ilmaan ja näin toinen voi paikantaa toisen.

No päivä kului poikien etsiessä saalista kumpikin omalla tahollaan. Kun ilta sitten alkoi laskeutua savannin ylle ja julmat pedot heräilivät puskistaan, eivätkä veljekset olleet toisiinsa törmänneet, alkoi Sven hieman hätääntyä ja ampui ilmaan. Odotteli aikansa, mutta kun veikkaa ei näkynyt eikä kuulunut, hän päätti ampua uudestaan ilmaan. Taas kului pitkä tovi, eikä Åkesta havaintoakaan.

Juuri kun Sven oli ampumassa vielä kerran ilmaan, Åke ilmaantui paikalle kuin tyhjästä. Sven huokaisi hartaasti ja sanoi: ”Hyvä että tulit, minulla on enää yksi nuoli jäljellä.”

Kaksi ruotsalaista miestä kävelivät käsi kädessä kadulla, kun kirkon ovi avautui ja ulos tuli onnellinen aviopari.

Sven kysyi ystävältään:
- Mitäs tuosta tuumit?

Göran sanoi:
- Enpä tiedä... Minusta tuntuu, ettei tuollaiset seka-avioliitot ole oikein kestäviä.

Laivan haaksirikossa henkiin jäi kuusi naista ja yksi mies. He onnistuivat pelastautumaan pienelle saarelle.

Aikaa kului, ja naiset alkoivat vaatia mieheltä aina vain lisää lempeä. Koko touhuun jo väsyneenä mies jakoi jokaiselle naiselle oman viikonpäivän. Sunnuntaina hän piti vapaata, kulki onnellisena saarella ja kalasteli.

Eräänä päivänä mies huomasi vähän matkan päässä jonkun uivan saarta kohti. Hän huomasi, että tulija oli mies.

Kun tulokas rantautui, meni mies iloisena tervehtimään tätä. Uusi mies sanoi:
- Hej, jag heter Erik Svensson.

Siihen mies tuumasi:
- Perkele! Siinä meni viimeinenkin vapaapäivä.