Yhteistyökumppanin mainos:
Tuntematon terroristijärjestö oli kaapannut panttivangeikseen valtion ylimmän johdon eli koko Sipilän hallituksen!
Terroristien vaatimuksena oli 100 miljoonaa euroa puhtaana käteen, tai sitten he valelevat kaapatut bensiinillä ja sytyttävät tuleen seuraavana aamuna klo 9.00.
Kansalaisjärjestöt organisoivat pikakeräyksiä ympäri kaupunkia saadakseen lunnaat kasaan määräaikaan mennessä.
Turussa kerääjä pysäytti kiireisen kulkijan ja pyysi osallistumista.
Ohikulkija sanoi:
- No totta kait jokaisen suomalaisen pitää osallistua tähän keräykseen! Paljonko ihmiset ovat keskimäärin antaneet?
Kerääjä vastasi:
- Yhdestä kolmeen litraan. Jotkut rekkaliikennöitsijät jopa viisi litraa!
Entinen pääministeri Marin meni kurkkukivun takia lääkäriin. Lääkäri tutki kurkkua ja sanoi:
- Ei voi olla totta! Ei voi olla totta!
Marin hätääntyi ja parkaisi:
- No mitä siellä on?
Lääkäri rykäisi ja katsoi Marinia. Lopulta hän virkkoi arasti:
-Tuota, ääh, joo, olette puhunut niin paljon paskaa, että täällä on peräpukamat.
Poliitikko on kuin akrobaatti.
Kun sanoo yhtä ja tekee toista,
on keskimäärin tasapainossa.
Mitä eroa on entisajalla ja nykypäivällä?
- Entisaikaan mielipuolet kulkivat ambulanssilla ja pakkopaidassa. Nykyään he kulkevat yksityiskoneilla, limusiinilla ja pitävät hienoja pukuja. Lisäksi heitä kutsutaan valtionpäämiehiksi
Haastattelija kysyy Juha Sipilältä:
- Mitä pitää tehdä tullakseen poliitikoksi?
Sipilä vastaa:
- Niin, ensiksi täytyy osata sanoa, mitä tapahtuu huomenna, ensi viikolla, ensi kuussa ja ensi vuonna.
Haastattelija:
- Ja toiseksi?
Sipilä:
- Toiseksi täytyy osata selittää, miksi niin ei käynytkään.
Montako ministeriä tarvitaan vaihtamaan lamppu?
- Kaksi. Toinen sanoo kansalle, että kaikki mahdollinen tehdään ja toinen kiertää lampun vesihanaan.
Mikä on poliitikon paradoksi?
- Puolet ammatista on puhumista asioista, joista ei tiedä mitään, ja toinen puoli vaikenemista siitä minkä tietää.
Sanna Marinin hallituskausi jää historiaan ajanjaksona, jolloin suomalaisia neuvottiin pimeissä ja kylmissä asunnoissaan paskantamaan ämpäriin.
Satiainen soitti satiaisten auttavaan puhelimeen ja sanoi että pitäisi saada uusi kortteeri ja hätäseen.
Auttava puhelin kysyi:
- No, mikäs on ongelma?
Satiainen vastasi:
- Olen yhden demarimiehen viiksissä ja hän puhuu niin paljon skeidaa, että en enää kertakaikkiaan pysty kuuntelemaan hetkeäkään.
Auttava puhelin lupasi:
- Ymmärrän, me hoidetaan homma, pääsetkin heti asumaan yhden 20v opiskelijaneidon kivaan alapöheikköön.
Ja niin tapahtui.
Noh, viikon kuluttua satiainen soitti taas auttavaan puhelimeen ihan hermona.
Auttava puhelin kysyi:
- Mutta mikäs nyt on ongelmana?
Satiainen vastasi:
- No mä olen taas sen demarimiehen viiksissä.
Puhelin soi…
– Sanna Marin
– Onko pääministerillä?
– En ole enää pääministeri, kuulemiin.
Hetken päästä puhelin soi uudelleen…
– Sanna Marin
– Onko pääministerillä?
– En ole enää pääministeri!
Taas menee hetki ja puhelin soi…
– Sanna Marin
– Onko pääministerillä?
– Kuulkaas nyt! Te olette soittaneet jo useita kertoja. Olen jokaisella kerralla
sanonut etten ole enää pääministeri!
– Ette niin, mutta kun se on niin kiva kuulla uudelleen ja uudelleen!