


Yhteistyökumppanin mainos:


Mies meni hienoon putiikkiin ostamaan vaimolleen seksikästä alusasua.
Kauppa oli melko hintava, hinnat vaihtelivat kahdestasadasta aina viiteensataan asti.
Mitä läpinäkyvämpi alusasu oli, sitä kalliimpi oli hintakin. Mies valitsi
kaikkein läpinäkyvimmän, maksoi 500 euroa ja vei alusasun kotiin.
Hän esitteli asun vaimolleen ja pyysi menemään yläkertaan pukeutumaan siihen ja
esittelemään sitä sitten itselleen.
Yläkerrassa vaimo sai idean ja ajatteli: ”Tämä on niin läpinäkyvä, kuin ei olisi mitään päällä. En pue sitä, vaan esittelen itseni alasti, palautan hepeneen huomenna kauppaan takaisin, ja pidän rahat itse.”
Vaimo tuli alasti portaiden yläpäähän ja alkoi poseerata.
Mies sanoo: ”Hyvä luoja! Luulisi, että viidelläsadalla ne edes silittäisivät sen!”
Vaimo nalkuttaa miehelleen:
- Sinä olet sitten niin laiska, niin laiska! Ethän sinä tee enää mitään muuta kuin nukut ja nait!
Mies nostaa katseensa ja toteaa:
- Sinäkö olet sitten niin helvetin tehokas kun teet niitäkin yhtäaikaa?
Kaksi miestä istuu junassa. Toinen mies tuijottaa ja tuijottaa toista kunnes tuijotuksen kohde hermostuu ja kysyy:
- Mitä sinä oikein tuijotat?
- Sitä vain, että jos viiksiä ei oteta huomioon, niin näytät aivan vaimoltani.
- Viiksiä? Mutta eihän minulla ole viiksiä!
- Ei teillä...
Kirkonmenojen jäläkehen tanssittihin tuvas polokan tahtihin. Haitarit soivat ja viulut vonkuuvat.
Aikansa ku hääpari tanssi, päättivät morsian ja
suluhanen siirtyä kamarin puolelle.
Mutta morsiamen äitee, anoppi, jäi kuuntelemahan oven taakse sitä, mitä kamaris tehtihin.
Kuului vaatteiren kahinaa, puhkumista ja äheltämistä. Yhtäkkiä tuli hilijaasta ..
.. Suluhanen muisti, notta hän oli lymyyttäny täysinääsen pontikkapullon liinavaatekaappihin ja ajatteli, notta hänen täytyy saara rohkaasuryyppy, ennenku hän alakaa tositoimihin.
Suluhanen löysi vihiroon pullon ja huomasi, notta pullo oli perkeles vain puolillahan.
Siihen sulhanen huurahti, notta:
- Voi perkelehen saatana! Täällähän on käyty!
Anoppi oven huusi takaa:
- Ei varmahan oo käyty! Kukaan ei ole siellä käyny! Moomma muute vaa isoo-vittuusta sukua.
En ole koskaan ymmärtänyt miksi naiset rakastavat kissoja.
Kissat ovat itsenäisiä, ne eivät kuuntele, ne eivät tule sisään kun niitä kutsutaan.
Ne haluavat olla koko yön ulkona, ja kun ne sitten tulevat kotiin, niin ne haluavat olla yksin, syödä ja nukkua.
Toisin sanoen:
kaikkia näitä ominaisuuksia joita nainen rakastaa kissassaan, hän vihaa miehissä!
Miksi, voi miksi meitä näin sorretaan.
Mies sanoo vaimolleen:
- Olenko koskaan sanonut, että olet hyvä kokki?
Vaimo:
- Ei, et ole.
Mies:
- Ja silti vain jatkat kokkaamista?
Mies kysyi vaimoltaan mitä tämä kaikkein eniten toivoisi syntymäpäivälahjaksi.
Vaimo vastasi:
- Avioeron.
Tähän mies tuumasi, että ajatus on oikeastaan hyvä, mutta oli ajatellut jotain hieman halvempaa
Tärkeintä kahvinkeitossa ja parisuhteessa on se että on pannu.
Mitä pitää tehdä kun nainen tulee ulos keittiöstä?
– Lyhentää ketjua
Miehen vaimo oli sairaalassa synnyttämässä.
Kuinkas ollakaan lapsia tulikin jopa kolme.
Mennessään katsomaan vaimoaan mies leuhki hoitajalle että hänellä se on sellainen pyssy housuissa että kyllä tapahtuu.
Hoitaja totesi tähän:
- Pitäisikö sinun välillä nuohata se, sillä kaikki lapset ovat mustia.
Vanha pariskunta meni pikaruokalaan ja jakoi puoliksi hampurilaisen ja ranskalaiset.
Muuan rekkamies sääli vanhaa paria ja tarjoutui ostamaan molemmille oman aterian.
”Ei hätää”, aviomies sanoi. ”Me jaamme kaiken.”
Hetken kuluttua rekkamies huomasi, ettei vaimo ollut haukannut palaakaan. ”Voin tosiaan
ostaa vaimollenne oman aterian”, hän sanoi.
”Hän saa kyllä syödäkseen”, aviomies vakuutti. ”Jaamme kaiken.”
Rekkamies ei vakuuttunut ja tiukkasi vaimolta: ”Miksi ette syö?”
”Koska odotan tekohampaita!” vaimo huusi.
Mikko ja Elsa olivat olleet aviossa jo kauan.
Eräänä aamuna Mikko istui kahvipöydässä katsoen ikkunasta ulos ja Elsalleen sanoen:
- Tulee hieno päivä.
Keskustelu ei jatkunut sen pidempään eikä Elsakaan sen kummemmin juttuun kommentoinut.
Seuraavana aamuna, jälleen kahvipöydässä, Mikko katseli pilvettömälle taivaalle ja sanoi:
- Tuleepa kaunis päivä..
Edelleenkään ei keskustelu jatkunut pidemmälle, mutta Elsaa jäi sanonta jotenkin vaivaamaan.
Eipä kuitenkaan kommentoinut Mikon sanomaa millään tavoin.
Kolmantena aamuna kahvipöydässä Mikko katsoi jälleen ulkosalle ja sanoi:
- Tuleepa tosi kaunis päivä, suorastaan ihana.
Tähän Elsa kimmastui ja sanoi:
- Mitä kumman kaunista siellä nyt muka on? Onhan ilma sievä, mutta mitä tuosta joka aamu jankkaat!
Tähän Mikko sanoi kahviaan ryystäen:
- Sinähän kerran sanoit, että joku kaunis päivä minä kyllä tästä lähden.








