Eläinten juhlat ja lentokone ja kaikkea muutaki

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Älä pilkkaa pippeliä,
pikkustakaa paheksu,
leivo lerppa leveämmäks,
vaik ois vajaan vaaksan,
vatkaa vartta vanhempaaki,
vaik ois veltonlainen,
päästä pukil puikulainen,
tahi taltta takkuvarsi,
älä naura nakkiloille,
hihittele hintelille,
anna aina aulihisti,
vaik ois kanki karumpiki,
niin saat jormaa jatkossaki,
ilokauhaa irmalles,
nii ei puute pönkän paina,
ain on römpsäl räpeltäjä.

Rainer kertoi kaverilleen:
- Kun minä aamulla lähden kotoa töihin, niin läpsäisen hellan ääressä seisovaa vaimoani Jasmiinaa, pepulle. Ja kun minä palaan töistäni kotiin, näen minä vaimoni vielä seisovan siinä hellan äärellä, ja yhä hänen pakaransa väreilevät siitä, kun minä lähtiessäni häntä läpsäisin.

Kaveri:
- Ohhoh, onko hän niin lihava?!

Rainer:
- Ei, ei vaimoni lihava ole! On vain niin lyhyet työpäivät.

Neljä miestä tarinoi keskenään baarissa. Yksi lähtee käymään vessassa ja muut jatkavat.

Ensimmäinen miehistä aloittaa:

- Olin ensi alkuun huolissani, että pojastani tulisi luuseri. Hän aloitti nimittäin autoliikkeen autonpesulinjalla, mutta hänelle annettiin mahdollisuus ryhtyä myyntimieheksi. Hän sai niin paljon autoja myytyä, että osti ennen pitkää koko liikkeen. Nyt hän on niin rahoissaan, että osti juuri parhaalle ystävälleen Mersun syntymäpäivälahjaksi.

Toinen miehistä jatkaa:

- Minäkin olin huolissani pojastani. Hän aloitti yhden kiinteistöfirman huoltomiehenä, mutta eteni niin pitkälle, että osti koko firman. Nyt hän on niin menestynyt, että osti juuri parhaalle ystävälleen talon syntymäpäivälahjaksi.

Kolmas miehistä tuumaa:

- Sillä lailla... Minun poikani aloitti lakaisemalla lattioita ja nyt hän on niin rikas, että lahjoitti juuri parhaalle ystävälleen miljoonan arvosta Nokian osakkeita tämän syntymäpäivänä.

Tässä vaiheessa neljäs mies palaa vessasta. Toiset selittävät hänelle kertovansa tarinoita pojistaan, jolloin mies sanoo:

- Minua hävettää tunnustaa, että poikani on minulle varsinainen pettymys. Hän aloitti kampaajana ja on sitä edelleen 15 vuoden jälkeen. Hän on homo ja hänellä on useita poikaystäviä. Mutta on asiassa valoisiakin puolia: hän sai juuri poikaystäviltään syntymäpäivälahjaksi uuden Mersun, uuden talon ja miljoonan arvosta Nokian osakkeita.

Mitä eroa on japanilaisella autolla ja mummon maksalaatikolla?
- Mummon maksalaatikossa on enemmän rautaa!

Miten laitat seepran jääkaappiin?
- Avaamalla oven ja laittamalla seepran sisään.

Miten laitat elefantin jääkaappiin?
- Avaamalla oven, ottamalla seepran pois ja laittamalla elefantin sisään.

On viidakon linnanjuhlat, minne menee kaikki viidakon eläimet ja asukkaat.

Kuka puuttuu?
- Elefantti, koska se on vielä siellä jääkaapissa.

Olet puron luona, missä asuu vaarallisia krokotiilejä, etkä pääse kiertämään sitä, eikä siinä ole siltaa.

Miten pääset puron yli?
- No uimalla tietenkin, koska krokotiilit ovat siellä linnanjuhlissa.

Joka kerta, kun ajamme hautausmaan ohi, isä kysyy:
- Tiedättekö, miksi minua ei voi haudata tuonne?
- Noh?
- Koska en ole kuollut.

Äiti istui poikansa kanssa keittiön pöydän ääressä ja opettaa pojalleen arjen perusasioita.

- Maitoa saadan lehmästä. Oletko huomannut, että maitopurkin kyljessä on lehmän kuva?

Poika pohti hetken kysymystä ja vastasi:

- No nyt minä tiedän myös, mistä olutta saadaan. Karhusta!

Äiti luki eläinkirjaa pienelle tyttärelleen, näytti tälle lehmän kuvaa ja kysyi:
- Mitä lehmä sanoo?

Tytär vastasi:
- Ammuu.

Äiti:
- Hienoa, no mitä Koira sanoo?

Tytär:
- Hau Hau!

Äiti sanoi innokkaasti:
- Loistavaa! Kyllä sinä olet etevä. Mitäs kissa sanoo?

Tytär:
- Miau, miau.

Äiti jatkaa:
- Niin juuri. Entä mitä sika sanoo?

Tyttö mietti hetken, madalsi ääntään ja kähisi:
- Tuo Olutta!

Pikkukylällä asui varasteluun taipuvainen mies.

Milloin oli olutpullo povitaskussa kaupasta varastettu, mihin löytyi selitys:
- Otin sen, ennen kuin joku muu kerkiää.

Hautausmaalta varastettuihin kukkiin löytyi vastaus:
- Otin ne, ennen kuin kerkiävät kuolla.

Pyykkinarulta otettuihin naisten alusvaatteisiin löytyi vastaus:
- Joutaahan tuo ostaa jo uudet. Ihan hyvyyttänihän minä otan.

Savolainen mäkkärissä:

- Ja mitäs teille?
- Mitteepä tässä, kiitos vuan kysymästä.

- Tarkoitan siis, mitä te syötte?
- Purkkoo. Tästä on kyllä männä jo maku.

- Mutta mitä te tilaatte nyt?
- Savon Sanomia ja Aku Ankkoo, mutta nyt ottaesin hampurilaesen.

- Selvä. Ja minkähän hampurilaisen?
- No se on se systeemi, jossa on pihvi ja kaks kuorta. Pitäs teijän tiällä tietee.

- Syötkö täällä?
- Sillon tällön.

- Öh... siis syötkö täällä nyt tällä hetkellä?
- Purkkoo vieläkiin, mutta maku on männä jo.

- Puhun tilaamastasi hampurilaisesta. Tuleeko se mukaan?
- Kah, jos se vuan tahtoo.

- Siis otatko mukaan?
- Tule vuan, jos halluut.

- Selkeä kysymys: syötkö tilaamasi ruoan täällä?
- Onko siellä tilloo? Aattelin kyllä että tuolla pöyvässä...

- Hyvä on. Saako laittaa kaikki mausteet?
- Jos ne vuan mahtuu, vähän kyllä eppäelen.

- Eli, kaikkia mausteita vai ei kaikkia mausteita?
- Joo... vuan kanelin suap jättee poekkeen.

- Eipä sitä kyllä yleensä... no, kaikkia muita saa siis panna?
- No sepä oli aeka suora ja hävytön kysymys, hävetkee nyt vähäsen.

- Voi helvetti teidän kanssa!!
- Vai niin, että tällasta palavelua. Taijanpa sitten jättee tilloomatta ja hakkee torilta muikkukukon...