Erikoisoluita Helsingistä

Poimintoja aiheesta Alkoholivitsit

Miksi Aku oli alkoholisti?
- Kalja puhui puolesta.

Mitä toipuva alkoholisti tekee?
- Ottaa päivän kerrallaan.

Poliisipartio oli pysähtynyt perätakahikiällä paikallisen pubin kulmaan. Oli lauantai-ilta ja pubin sulkemisaika.

Pian poliisien huomio kiintyi erääseen horjahtelevassa kunnossa olevaan asiakkaaseen. Kaveri horjahteli autonsa luo ja yritti kömpelösti sovittaa autonavainta lukkoon.

Useamman yrityksen jälkeen hän sai kun saikin oven auki. Hän rojahti autoonsa ja istui siellä muutaman minuutin sillä aikaa, kun muita isäntiä poistui pubista ja parkkipaikka alkoi tyhjentyä.

Lopulta mies käynnisti auton. Oli kaunis kesäyö, mutta mies pisti lasinpyyhkimet vahingossa päälle. Hän soitti torvea ja vilkutteli valoja holtittomasti. Hän liikutti autoa nykivästi sentin eteen ja sitten peruutti. Vasta kun koko parkkipaikka oli tyhjä, hän uskalsi lähteä liikkeelle.

Poliisipartio oli odottanut ja tarkkaillut miehen touhuja koko tämän ajan kärsivällisesti. He ajoivat miehen perään, pysäyttivät hänet ja puhalluttivat hänet.

Poliisien suureksi hämmästykseksi mies puhalsi täyden nollan!

Ällistyneet poliisit totesivat miehelle:
- Meidän täytyy nyt viedä sinut kamarille testattavaksi, koska alkometrimme on ilmeisesti rikki.

Mies vastasi tyynesti:
- Epäilen sitä suuresti... Kas kun tänään on minun vuoroni olla houkutuslintuna.

Poika kysyi isältään mietteliäänä:
- Isä, mitä tarkoittaa alkoholisti?

Isä vastasi asiallisena:
- Katsohan tuonne joen toiselle puolelle. Siellä on neljä koivua. Alkoholisti olisi sellainen, jonka mielestä siellä on kahdeksan koivua.

Poika:
- Isä, minä näen vain kaksi koivua.

Miksi teinit kadehtivat mustekaloja?
- Niillä on aina kahdeksan lonkeroa mukana.

Jos ruokakauppaan ei saisi mennä nälkäisenä, niin pitääkö ennen Alkoon menoa ottaa vähän pohjia?

Faktoja baaritiskillä:

- Ootteko pojat kuulleet, että sitä on tässä kaljassakin jotain hormoonia? Oikein naishormoonia!

- Älä ny! Eihän sitä kaljassa sentään...

- Joo-o! Ootte kai huomannu, että kahdeksannen ison tuopin jälkeen, sitä ei enää aikamies pysty kunnolla ajamaan autoa eikä puhumaan järkeviä.

Mies meni baariin ja tilasi kossun.

Tarjoilija:
- Tuleeko kolalla?

Mies:
- No tuo vaikka lapiolla, kunhan tuot.

Jänis löysi metsästä kossupullon ja koska hän oli kuullut huhuja kyseisestä aineesta, päätti sitten kokeilla sitä itsekkin.

Jänis kulautti pullon lopun kituusinsa ja nukkumatti siinä tulikin saman tien ja hän tuupertui sammalikkoon.

Kuinka ollakkaan, paikalle lompsotteli kettu.

Repolainen katseli sammunutta jänistä vesi kielellä ja oli juuri iskemässä siihen leukansa, kun paikalle jolkotteli susi, joka vaati saalista omakseen.

Alkoi lyhyt mutta ankara taistelu, jossa Repolainen sai surmansa.

Juuri kuin susi oli alkamaisillaan aterialle, tuli paikalle karhu.

Metsän kuningas vaati oikeutetusti saalista itselleen, mutta susi ei luopunut siitä vapaaehtoisesti.

Karhu huitaisi kerran, ja sudelle kävi kalpaten.

Vähänkö mesikämmen tiesi, että hän oli koko ajan ollut metsästäjän tähtäimessä. Vain yksi laukaus ja karhu lyyhistyi ketun, suden ja jänön viereen...

Metsästäjä tuli paikalle, näki raatoläjän ja tuumasi sitten:

- Tuossa on kyllä niin paljon lihaa, että parasta lähteä hakemaan traktoria.

Kun metsästäjä oli poistunut, jänis heräsi silmät krapulasta verestäen ja armoton jysäri ohimoilla.

Se katseli raatoja ja tuumi:

- No huh huh... Kaikkea sitä tuleekin kännipäissään tehtyä...

Kun Rysänperän vanha isäntä Roope täytti kunnioitettavat pyöreät sata vuotta, koko kylä oli kutsuttu synttärikekkereille.

Hyvissä ajoin ennen juhlapäivää Roope itse pistäytyi kylän viinakaupassa ja osti kolme kokonaista pulloa jaloviinaa juhlan kunniaksi.

Kun siinä nuori myyjä alkoi sitten kohteliaasti ihmetellä, riittäisivätkö kolme pulloa ihan koko kylän juhliin, Roope madalsi ääntään ja kuiskasi tuskin kuuluvasti:

- Yksi pullo näistä onkin nimismiehelle, toinen pullo kirkkoherralle ja kolmas pullo teidän liikkeenne johtajalle... Niille kun ei oikein uskalla mennä pontikkaa tarjoamaan.