Hukkuva anoppi

Poimintoja aiheesta Anoppivitsit

Minne piru ei itse kerkiä, sinne se lähettää anopin.

Anoppi tyttärelleen:
- Miehesi taitaa pitää minusta. Hän lupasi opettaa minulle huomenna minulle jonkin kivan pelin.

Tyrär:
- Aijaa, minkä pelin?

Anoppi:
- Venäläisen ruletin.

- Anoppini on oikea enkeli.
- Ai, minun elää vielä...

Minkä takia lopetit ryyppäämisesi?

- Mun oli ihan pakko.
- Mikä se sellainen pakko on?
- Mä rupesin näkemään mun anoppinikin kahtena

Rakas anoppini oli viime viikolla sairaana ja mieheni pyysi minua ostamaan torilta hänelle viinirypäleitä. Koska mieheni on minulle hyvin rakas, päätin tehdä palveluksen ja käydä ostamassa anopille viinirypäleitä palatessani töistä kotiin.

Anoppini on hyvin tarkka lisäaineista ja niinpä varmistin vielä paikalliselta K-kauppiaalta:
– Onko näitä ruiskutettu millään myrkyllisillä lisäaineilla, vien nämä nimittäin anopilleni?

K-kauppias vastasi:
– Ei toki, kyllä te joudutte lisäämään mahdolliset myrkyt itse.

Naisen kirje anopilleen:
- Rakas anoppi, toivoisin ettet toistuvasti sekaantuisi tapaani hoitaa ja kasvattaa lapsiani. Olen jakanut elämäni jo useamman vuoden, kasvatustyösi tuloksen, poikasi kanssa, ja luoja tietää että siinä on paljon parantamisen varaa...

– Anoppi putosi kaivoon!
– Ei se mitään, kaivo ei ole enään käytössä.

Savolaispariskunta oli veneilemässä ja nainen tippui veneestä, mitä mies sanoi?
- Ei naarata.

Yliajon uhri oli juuri pääsemässä jaloilleen, kun poliisimies juoksi auttamaan.
– Anoppini yritti ajaa ylitseni! tärisevä mies selitti poliisille.
– Auto töytäisi teitä takaapäin, poliisi sanoi.
– Kuinka te voitte tietää, että se oli anoppinne?
– Tunnistin naurun!

Mies näki kadulla merkillisen hautajaissaattueen. Siihen kuului ruumisarkku, mustiin pukeutunut mies joka piteli ketjussa valtavaa susikoiraa sekä miehen jäljessä astelevat parikymmentä muuta miestä.

- Anteeksi, ihmettelijä ei voinut olla kysymättä. - Mitä on tapahtunut?
- Anoppini on kuollut.
- Mites se tapahtui?
- Koirani repi hänet kappaleiksi.

Mies mietti hetken ja kysyi ääntään alentaen:
- Voisinko saada koiraanne lainaksi?
- Totta kai, surupukuinen vastasi. - Menkää vain jonon päähän.