


Yhteistyökumppanin mainos:


Golf-klubin pukuhuoneen pöydälle jätetty kännykkä soi pitkään ja vaativasti.
Eräs mies vastasi siihen laittaen kaiuttimen päälle, koska hän ajoi samalla partaansa:
- Haloo?
Naisen ääni kysyi:
- Hei kulta, ehditkö jutella?
Mies:
- Tottakai, kultaseni. Mitä olet puuhaillut?
Nainen:
- Olen vielä täällä kaupungissa ostoksilla...
Mies:
- Sepä mielenkiintoista rakkaani, oletko löytänyt mitään kivaa?
Nainen:
- Itseasiassa näin aivan ihanan nahkatakin mutta se maksaisi 1000€...
Mies vastasi:
- Osta toki se takki, jos pidät siitä kultaseni!
Nainen:
- Kävin myös autoliikkeessä ja siellä oli huippuihana avo-mersu, uusinta mallia. Se maksaa 70 000€. Kävin huvikseni koeajamassa...
Mies:
- Osta toki sellainen, jos se tekee sinut onnelliseksi, mutta muista varmistaa, että saat sen kaikilla lisävarusteilla tuohon hintaan!
Mitä muuta olet puuhaillut?
Nainen:
- Voi rakkaani! Ne ovat taas myymässä sitä merenrannalla sijaitsevaa luksushuvilaansa, josta olen aina unelmoinut! Ne pyytävät siitä tällä kertaa 990 000€.
Mies opasti:
- No, pakkohan sinun on se saada, kun olet siitä niin haaveillut. Tingi hintaa aluksi 900 000€. Jos eivät suostu niin kokeile sen jälkeen 950 000€. Sillä varmasti lähtee. Kyllä sinä osaat.
Nainen iloisena:
- Voi! Olen niin onnellinen! Oletpa sinä antelias!
Mies:
- Ei tässä mitään, nähdään illemmalla kotona.
Mies sulki puhelimen ja kääntyi katsomaan taakseen, missä muut miehet tuijottivat häntä suu auki loksahtaneena, ällistyneen hiljaisuuden vallitessa...
Mies tarkisteli puhelinta vielä hetken kädessään ja mutisi sitten:
- Kenenköhän puhelin tämä mahtaa olla...
Kaksi koulupoikaa kilpaili siitä, että kummalla on vanhempi reppu.
- Minulla on isoisän isän 1920-luvulta oleva reppu, sanoi toinen pojista.
- On minun varmaan vielä vanhempi, vastasi toinen. Se on nimittäin isoisäni isoisän repun reppu...
Jani kysyi äidiltään:
- Minkä ikäinen sä olet?
Äiti vastasi:
- 30 vuotta.
Jani:
- Eli jos minä olen nyt kahdeksantoista ja sä olet kolmekymmentä vuotta, niin sä sait minut… MITÄ VIT...?!
Miksi Englannissa ei pelata shakkia:
- Koska heillä ei ole kuningatarta.
Savolainen mäkkärissä:
- Ja mitäs teille?
- Mitteepä tässä, kiitos vuan kysymästä.
- Tarkoitan siis, mitä te syötte?
- Purkkoo. Tästä on kyllä männä jo maku.
- Mutta mitä te tilaatte nyt?
- Savon Sanomia ja Aku Ankkoo, mutta nyt ottaesin hampurilaesen.
- Selvä. Ja minkähän hampurilaisen?
- No se on se systeemi, jossa on pihvi ja kaks kuorta. Pitäs teijän tiällä tietee.
- Syötkö täällä?
- Sillon tällön.
- Öh... siis syötkö täällä nyt tällä hetkellä?
- Purkkoo vieläkiin, mutta maku on männä jo.
- Puhun tilaamastasi hampurilaisesta. Tuleeko se mukaan?
- Kah, jos se vuan tahtoo.
- Siis otatko mukaan?
- Tule vuan, jos halluut.
- Selkeä kysymys: syötkö tilaamasi ruoan täällä?
- Onko siellä tilloo? Aattelin kyllä että tuolla pöyvässä...
- Hyvä on. Saako laittaa kaikki mausteet?
- Jos ne vuan mahtuu, vähän kyllä eppäelen.
- Eli, kaikkia mausteita vai ei kaikkia mausteita?
- Joo... vuan kanelin suap jättee poekkeen.
- Eipä sitä kyllä yleensä... no, kaikkia muita saa siis panna?
- No sepä oli aeka suora ja hävytön kysymys, hävetkee nyt vähäsen.
- Voi helvetti teidän kanssa!!
- Vai niin, että tällasta palavelua. Taijanpa sitten jättee tilloomatta ja hakkee torilta muikkukukon...
Sattuipa kerran, että muuan mies ajeli täyssähköisellä Hyundai Kona -katumaasturillaan maantiellä menemään.
Kuinka ollakaan, Konaan tuli moottorivika ja matka katkesi. Onneksi Kona oli viisaasti hajonnut juurikin autokorjaamon viereen.
Ei muuta kuin autoa korjaamolle työntämään.
Ikävä kyllä, korjaamo paljastui Volvon merkkihuolloksi, mutta ystävällinen korjaamopäällikkö lupasi kuitenkin hoitaa Konan kuntoon. Antoipa vielä kahvimukin käteen, ohjasi nojatuoliin istumaan ja pyysi odottamaan puolituntia.
Puolen tunnin päästä mies saikin autonsa. Hän lähti ajamaan ja ihmetteli, kuinka tehokas moottorista olikaan tullut. Kiihtyvyys oli aivan toista luokkaa kuin ennen!
Kahdensadan metrin ajon jälkeen Kona kuitenkin pysähtyi kuin seinään. Mies ihmetteli hetken ja kokeili käynnistää uudelleen. Taas auto kulki kuin unelma, mutta vain kaksisataa metriä.
Lopulta mies käänsi Konansa ja ajoi kahdensadan metrin töksäyksin takaisin korjaamolle. Meni sitten valittamaan korjaamopäällikölle koneessa olevan vikaa.
Korjaamopäällikkö antoi uuden kahvimukin ja sanoi, että viidentoista minuutin päästä Kona on varmasti kunnossa.
Ja niin kävikin. Varttitunnin päästä mies sai rakkaan katumaasturinsa, teki koeajolenkin ja auto kulki kuin unelma. Ei enää töksähdyksiäkään.
Uteliaana hän kysyi korjaamopäälliköltä, mikä koneessa oli oikein ollut vikana.
Korjaamopäällikkö selitti, että eihän heillä Hyundain täyssähkömoottoreita varastossa ollut, oli pitänyt laittaa Volvon tuulilasinpyyhkimen moottori.
Ensiasennuksessa asentaja oli vain unohtanut sen tihkuasentoon.
Räjäytystyömaalla sattui onnettomuus jossa yksi työmies kuoli. Työkaveri lähti ilmoittamaan suru-uutista leskelle.
Leskirouva itki järkyttyneenä, sitten huolestuneena kysyi:
- Mahtoiko mieheni päästä taivaaseen?
Työkaveri vastasi:
- Varmaankin pääsi, kun ainakin lähti sinne suuntaan.
Turussa:
- Ja nyt päivän sää.
- Jaa mää vai?
Isokokoinen poika nimeltä Iso-Tero matkusti bussilla joka päivä.
Aina bussiin noustessa hän sanoi kuljettajalle:
- Iso-Tero ei maksa.
Kuljettaja ei uskaltanut tehdä mitään, koska Iso-Tero oli niin iso ja voimakas. Näin tapahtui joka päivä.
Lopulta kuljettaja alkoi nostella painoja ja vetää douppia, jotta hän tulisi voimakkaammaksi ja voisi vaatia Iso-Teroa maksamaan.
Puolen vuoden kuluttua kuljettaja olikin voimakkaampi kuin Iso-Tero. Niinpä eräänä päivänä kun Iso-Tero tuli jälleen bussiin ja sanoi, kuten aina ennenkin:
- Iso-Tero ei maksa.
Niin kuljettaja uskalsi nyt kysyä häneltä:
- Ja miksi sinä et maksa?
Iso-Tero katsoi kuljettajaa hämmästyneenä ja sanoi:
- Iso-Terolla on kuukausikortti.
Joka kerta, kun ajamme hautausmaan ohi, isä kysyy:
- Tiedättekö, miksi minua ei voi haudata tuonne?
- Noh?
- Koska en ole kuollut.











