


Yhteistyökumppanin mainos:


Kun Jeesus kuoli ja meni taivaaseen hän oli hyvin kiinnostunut näkemään isänsä.
Taivaan portilla hän sai Pyhältä Pietarilta vinkin, että hänen isänsä on vanha parrakas mies, joka on tuolla jossain pilvien lomassa.
Jeesus lähti etsimään isäänsä ja hyvin pian törmäsi vanhaan parrakkaaseen mieheen, joka selvästikin etsi jotain.
Jeesus kysyi:
- Mitä etsit?
Mies vastasi:
- Poikaani. Hänet on helppo tunnistaa. Hänellä on käsissä ja jaloissa naulanreiät.
Jeesus huudahti:
- Isä!
Vanha mies sulki Jeesuksen voimakkaaseen syleilyyn ja ääni liikutuksesta väristen huusi:
- Pinokkio!
Mies oli jo tunnin turhaan etsinyt vapaata parkkipaikkaa ja hän oli jo vähällä myöhästyä erittäin tärkeästä kokouksesta.
Paniikki alkoi vallata miehen ja hän epätoivoisena nosti katseensa ylöspäin ja jupisi itsekseen:
- Hyvä jumala, jos nyt löydän parkkipaikan, niin lupaan käydä kirkossa joka sunnuntai ja lopetan vihdoin sen viskin kittaamisen.
Siinä samassa miehen eteen ilmestyi tyhjä parkkipaikka kokouspaikan vierestä!
Mies:
- Joo... Anti olla. En tarviikkaan apua. Löysinkin jo yhden.
Nunna soitti hädissään gynekologille:
- Haluan päästä heti vastaanotolle, koska pissatessani tulee ulos samaan aikaan myös postimerkkejä!
Gynekologi kuunteli ihmeissään ja käski nunnan tulla heti vastaanotolleen, koska ongelma oli sellainen, ettei vastaavaa ollut sattunut hänelle koko hänen pitkän uransa aikana.
Nunna saapui nopeasti sairaalaan ja kiipesi tutkimuspöydälle. Gynekologi alkoi tehdä työtään ja vähän aikaa tutkittuaan, aloitti hillittömän naurunremakan!
Nunna kysyi hädissään:
- Mitä siellä näkyy?
Lääkäri vastasi, pyyhkien samalla naurukyyneleitä poskiltaan:
- Eivät nämä mitään postimerkkejä täällä ole, vaan sinisiä Chiquita-merkkejä!
Kuolemaa tekevä vanha isäntä halusi viimeisenä toivomuksenaan kaksi pappia kuolonvuoteensa äärelle toinen toiselle puolelle sänkyä ja toinen toiselle puolelle.
Häneltä kysyttiin, että miksi näin. Vanha isäntä vastasi:
- Kuolihan Jeesuskin kahden ryövärin keskellä.
Mikä on paikka, missä Kape Aihinen tapaa luojansa?
- Voi taivas.
Aatami huokailee surullisena.
Jumala:
- Aatami, mikä sinua vaivaa?
Aatami huokaa syvään ja sanoo:
- Ei ole ketään kenen kanssa voisin puhua.
Jumala:
- Minä annan sinulle seuralaisen, jota nimitän naiseksi. Nainen laittaa sinulle ruokaa ja pesee vaatteesi. Hän on aina samaa mieltä sinun kanssasi. Hän antaa sinulle lapsia, eikä koskaan pyydä sinua nousemaan ylös keskellä yötä niitä hoitamaan. Nainen ei nalkuta sinulle ja myöntää heti erehdyksensä jos olette jostakin asiasta eri mieltä. Hänellä ei koskaan ole päänsärkyä ja hän antaa sinulle rakkautta ja myötätuntoa aina kun sitä tarvitset!
Aatami:
- Kuulostaa hyvältä. Paljonko tämä “nainen“ tulisi minulle maksamaan?
Jumala:
- Toisen käden ja yhden jalan.
Aatami:
- Hmm. aika röhnevä hinta. No entä mitä saisin yhdellä kylkiluulla?
... Ja loputhan me sitten jo tiedämmekin.
Nurmon kirkon edessä putosi karjakuljetusautosta karju-sika tielle ja pyörähti kuolleena ojaan.
Nurmon kirkkoherra käveli vähän myöhemmin paikan ohi ja näki sian ojassa. Kotoaan hän soitti Seinäjoelle päivystävälle poliisille ja pyysi ryhtymään toimenpiteisiin.
Päivystäjä vastasi:
- Poliisilla on sellainen käsitys, että papit yleensä hoitavat kuolleet.
Kirkkoherra ei häkeltynyt:
- Papitkin osaavat olla sen verran kohteliaita, että ilmoittavat kuolemantapauksesta aina ensimmäiseksi sukulaisille.
Bubbe ja Börje menivät ortodoksiseen kirkkoon. Sisään asteli pappi kaapuineen suitsukeastiaa heiluttaen.
Bubbe tönäisi Börjeä ja tokaisi:
- Kato, ton transun käsilaukku palaa.
Autokorjaamon omistaja oli kuollut ja saapui taivaan portille Pietarin eteen.
Autokorjaamon omistaja surkutteli:
- Oli surullista kuolla näin nuorena...
Pietari:
- Nuorena? Olen poiminut laskuistasi työtuntiesi määrän, ja niitten mukaan sinä olet elänyt sataviisikymmentä vuotta!
Jumala tunsi olevansa loman tarpeessa ja meni taivaalliseen matkatoimistoon. Matkatoimiston virkailija suositteli matkaa maapallolle.
Jumala sanoi:
- Ei, kyllä minä menen jonnekin muualle. Kävin siellä kerran parituhatta vuotta sitten, ja minulla oli yksi lyhyt säätö erään Marian kanssa, ja ne puhuvat siitä vielä tänäkin päivänä.








