Joku päivä vielä lähden

Poimintoja aiheesta Parisuhdevitsit

Mies ja vaimo riitelivät. Eräänä päivänä vaimo sanoi:
– Olisi kyllä mieluummin pitänyt mennä naimisiin apinan kanssa kuin sinun kanssasi.

Mies lisäsi:
– En usko, että pappi olisi suostunut vihkimään niin läheisiä sukulaisia.

Taloon saapui vieras. Kesäaika kun oli, niin istuksivat pihakeinussa. Huomio kiinnittyi naapuriin.

Kylään tullut vieras kauhisteli näkemäänsä, kun toinen naapureista väänsi “tortun“ keskelle pihaa ja osoitti sitä.

Toinen naapureista taas veisti pihlajasta oksan marjoineen, tökkäsi siihen torttuun ja nosti toisen nenälle.

Ääntäkään ei kuulunut. Huitomista ja liikettä vain.

“Mitä tuolla tapahtuu?“ kysyi vieras hämmästyneenä.

Talon isäntä kertoi, että “siellä asuu kuuromykkä-pariskunta ja näyttää olevan taas pahimman luokan riitä kyseessä.

Tuo väännetty “torttu“ tarkoittaa “Haista paska“ ja nuo marjat sitten vastauksena: “Paskan marjat!“

Hämmästys katosi ja muuttui nauruksi.

Miten mies huomasi, että hänen luottokorttinsa oli varastettu?
Varas kulutti vähemmän rahaa kuin vaimo.

Vaimo pyysi miestään menemään kioskille ja hakemaan tupakkaa. Mies heitti takin päälle ja käveli kioskille, vain huomatakseen sen olevan jo kiinni.

Mies päätti sitten mennä läheiseen pubiin käyttämään tupakka-automaattia. Pubissa hän näki kauniin naisen, jonka kanssa mies alkoi jutella.

He ottivat muutaman oluen, yksi asia johti toiseen ja pian he olivatkin naisen asunnolla.

Yhteisen “Hauskanpidon“ jälkeen mies huomasi, että kellohan oli jo kolme yöllä ja sanoi naiselle:

- Voi ei, on jo noin myöhä! Vaimoni tappaa minut! Onko sinulla moottoriöljyä?

Nainen antoi miehelle öljyä, jota mies alkoi hieroa käsiinsä ennen kotiinsa menoa.

Miehen palattuaan kotiin, vaimo oli odottamassa ovensuulla, joka oli todella
vihainen miehelle.

Vaimo huusi miehelle:
- Missä helvetissä sitä ollaan taas oltu?!

Mies selitti:
- No, se on nyt silleen kultaseni. Minä menin kiskalle, kuten pyysit, mutta paikka oli jo kiinni. Niinpä menin pubiin käyttämään tupakka-automaattia. Näin siellä pubissa todella upean typykän ja otimme muutaman paukun. Homma eteni niin, että yhtäkkiä huomasin olevani typykän asunnolla ja mentiin lopulta sänkyyn.

Vaimo tiuskaisi:
- Ai niinkö? Näytäppäs käsiäsi minulle!

Vaimo näki miehen kädet aivan öljyssä ja sanoi:
- Saatanan valehtelija! Sinä menit taas rassaamaan sitä helvetin pyörääsi!

Mies vei vaimonsa synnytykseen ja lääkäri sanoi, että hänellä on käytössä uusi kone, joka siirtää osan rouvan tuskasta tulevaan isään helpottaen näin synnytystä.

Mies tietysti suostui ja lääkäri asensi kymmenen prosenttia synnyttäjän tuskasta mieheen.
Ei tuntunut missään.

Kaksikymmentä prosenttia.
Mies oli aivan rentona.

Lääkäri väänsi säädintä ja laittoi koneen viiteenkymmeneen prosenttiin, ja sitten sataan.

Nainen synnytti, ja mies voi hyvin!

Onnellinen perhe ajoi taksilla kotiin, ja kotiovella makasi posteljooni kuolleena.

Kaappo oli ollut koko päivän ryyppäämässä kavereillaan ja sitten tuli aika täyttää lupaus ja mennä yöksi kotiin vaimon luokse.

Vaimon ärjyä suhtautumista juopotteluun, mies yritti laimentaa sanomalla:
- Voi miten ihanalta sinä Hilma-rakkaani tänään näytätkään...

Vaimo ärähti kaulin kädessään:
- Kumpa voisin sanoa saman sinusta!

Pahimman tilanteen jo mentyä ohi Kaappo sanoi varoen:
- Kyllä voisitkin, jos valehtelisit niinkuin minä.

Miksi avioliitossa elävät miehet ottavat rennommin pukeutumisen suhteen kuin sinkkumiehet?

- Heillä on jo päällepantavaa.

Mies oli autuaasti unohtanut vaimon syntymäpäivän ja vaimo naama punaisena huutaa pihalla:

- PRKL, jos huomenaamuna autotallin oven edessä ei ole jotain uutta, punaista ja mistä neula nousee 5 sekunnissa nollasta sataan, niin kyyti on kylmää!

Seuraavana aamuna oven edessä oli pieni rusetilla varustettu laatikko, nainen avasi sen ja sisältä löytyi uusi punainen henkilövaaka.

Mies on edelleen kriittisessä tilassa...

Kyllä naiset ovat sitten mahdottoman pitkävihaisia!

Vaimoni pyysi minua ojentamaan hänelle hänen huulipunapuikkonsa ja minä annoin hänelle vahingossa tuubillisen superliimaa.

Siitä on nyt jo kaksi kuukautta, eikä hän ole vieläkään puhunut minulle!

Nuori hääpari kirjautui pieneen viehkeään, vanhanajan tunnelmaa henkivään hotelliin hääyötään viettämään.

Sulhanen nosti morsiamen käsivarsilleen aikomuksena nostaa tämän kynnyksen yli ja kantaa tämä häävuoteeseen.
Ikävä kyllä, sulhanen kompastui ja löi nenänsä vuoteen reunaan. Verta suihkusi lakanoille, mutta onneksi se saatiin tyrehdytettyä.

Seuraavana aamuna kun hääpari nautti aamiaista, niin vanhempi pariskunta tuli heitä tervehtimään.

- Olen hotellin johtaja ja tässä on rakas vaimoni. Olemme niin onnellisia ja liikuttuneita siitä, että vielä löytyy nuoria naisia, jotka säästävät neitsyytensä avioliittoon...
Niin näimme veriset lakanat...
Joten hotellin puolesta haluamme tarjota teille häälounaan ilmaiseksi.

Nuori aviopari katsoi toisiaan punastellen mutta hyväksyivät kiitellen lounaan.

Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, tuo sama pariskunta päätti juhlia hääpäiväänsä tuossa samaisessa hotellissa ja kuinka ollakaan siellä oli vieläkin se sama vanha pari pitämässä paikkaa.

Aamulla kun pariskunta heräsi, nainen tarttui lakanaan ja niisti siihen pitkään ja hartaasti.

Mies ihmetteli vaimonsa puuhia joten nainen selitti:
- Sinä pelastit maineeni silloin kolmekymmentä vuotta sitten, joten nyt on minun vuoroni pelastaa sinun.