Juopon joulukalenteri

Poimintoja aiheesta Alkoholivitsit

Ahti Karjalainen istui pariisilaisessa katukahvilassa ja siemaili konjakkia.

Ranskalainen raittiusintoilija saapui paikalle ja huomautti:
- Tiedättekö, että alkoholi tappaa miljoona ranskalaista vuosittain?

Ahti Karjalainen jatkoi juomistaan ja totesi:
- Mitä se minun juomiseeni kuuluu, minä olen suomalainen.

Olin kännissä ja päätin ottaa bussin kotiin.
Se oli huono idea, niitä on mahdoton ajaa selvinkään päin.

Kaljakori kysyi toiselta:
- Lähdetäänkö lavalle?

Toinen siihen:
- Kumpi ottaa aloituksen?

Oli raittiusliikkeen kokous, missä esitelmöitsijä otti lasin viinaa ja pisti siihen madon.
Mato kuoli heti.

Esitelmöitsijä kysyi:
- Mitä opimme tästä?

Eräs vanha mummo vastasi:
- Ainakin sen, että jos on matoja mahassa, ryyppy ei ole pahitteeksi!

Juuson ryyppyputki oli kestänyt jo yli pari viikkoa, kun rakas vaimo sai tarpeekseen.

Rakkaana vaimona hän kuitenkin peitti tympääntymisensä ja ilmaisi asiansa huolenpitona miehensä terveydestä ja kehotti miestään menemään mitä pikimmiten lääkärintarkastukseen.

Juuso vastasi lyhyesti sohvan pohjalta:
- Ei maksa vaivaa...

Kuka on ainoa ihminen maailmassa, jonka mielestä kova kankkunen on mahtava juttu?
- Juha Kankkusen vaimo.

Mitä venäläinen juoppo sanoi kun löysi viinapullon?

-Slava Bogu!

Mikä on Paavikänni?
- Kaksi jätkää kantamassa ja kolmas joutuu tulkkaamaan.

Nuori vaimo kysyy mieheltään jo aavistuksen tympääntyneenä:
- Onko sinun aivan pakko istua joka ainoa ilta oluella?

Mies vastaa:
- No ei todellakaan! Istun siellä aivan vapaaehtoisesti.

Jänis löysi metsästä kossupullon ja koska hän oli kuullut huhuja kyseisestä aineesta, päätti sitten kokeilla sitä itsekkin.

Jänis kulautti pullon lopun kituusinsa ja nukkumatti siinä tulikin saman tien ja hän tuupertui sammalikkoon.

Kuinka ollakkaan, paikalle lompsotteli kettu.

Repolainen katseli sammunutta jänistä vesi kielellä ja oli juuri iskemässä siihen leukansa, kun paikalle jolkotteli susi, joka vaati saalista omakseen.

Alkoi lyhyt mutta ankara taistelu, jossa Repolainen sai surmansa.

Juuri kuin susi oli alkamaisillaan aterialle, tuli paikalle karhu.

Metsän kuningas vaati oikeutetusti saalista itselleen, mutta susi ei luopunut siitä vapaaehtoisesti.

Karhu huitaisi kerran, ja sudelle kävi kalpaten.

Vähänkö mesikämmen tiesi, että hän oli koko ajan ollut metsästäjän tähtäimessä. Vain yksi laukaus ja karhu lyyhistyi ketun, suden ja jänön viereen...

Metsästäjä tuli paikalle, näki raatoläjän ja tuumasi sitten:

- Tuossa on kyllä niin paljon lihaa, että parasta lähteä hakemaan traktoria.

Kun metsästäjä oli poistunut, jänis heräsi silmät krapulasta verestäen ja armoton jysäri ohimoilla.

Se katseli raatoja ja tuumi:

- No huh huh... Kaikkea sitä tuleekin kännipäissään tehtyä...