Kaarle-Kustaan puhelinnumero

Poimintoja aiheesta Ruotsalaisvitsit

Turkulaiset veljekset Sven ja Åke päättivät tehdä oikein kunnon metsästysreissun Afrikkaan. Matka varattiin ja reissupäivä koitti. Afrikan savanneille saavuttuaan veljekset päättivät hajaantua erikseen paremman saaliin toivossa. Vaikka Turusta olivatkin, sopivat kuitenkin pienenä varokeinona että jos jompikumpi joutuu hätään tai he eivät löydä toisiaan, niin ammutaan ilmaan ja näin toinen voi paikantaa toisen.

No päivä kului poikien etsiessä saalista kumpikin omalla tahollaan. Kun ilta sitten alkoi laskeutua savannin ylle ja julmat pedot heräilivät puskistaan, eivätkä veljekset olleet toisiinsa törmänneet, alkoi Sven hieman hätääntyä ja ampui ilmaan. Odotteli aikansa, mutta kun veikkaa ei näkynyt eikä kuulunut, hän päätti ampua uudestaan ilmaan. Taas kului pitkä tovi, eikä Åkesta havaintoakaan.

Juuri kun Sven oli ampumassa vielä kerran ilmaan, Åke ilmaantui paikalle kuin tyhjästä. Sven huokaisi hartaasti ja sanoi: ”Hyvä että tulit, minulla on enää yksi nuoli jäljellä.”

Miksi ruotsalaiset eivät juo kahvia?
- Heidän mielestään kahvin keittäminen on sähkön tuhlausta.

Suuren ruotsalaisen tehtaan toimitusjohtaja Håkan meni liikematkalle New Yorkiin.

Hotellin hississä hän tapasi sattumalta kauniin naisen Yvonnen. Valitettavasti tämä nainen oli ranskalainen, eivätkä he ymmärtäneet toisiaan.

Ruotsalainen otti esiin kynän ja paperia ja piirsi siihen taksin kuvan. Yvonne nyökkäsi ja he menivät taksilla kävelylle puistoon. 

Håkan piirsi kuvan ravintolasta ja ranskatar suostui jälleen. Niinpä he menivät syömään.

Ravintolassa Håkan piirsi vihkoonsa kaksi tanssijaa ja niin matka jatkui kohti yökerhoa.

Parin tunnin päästä Yvonne pyysi saada kynän ja paperia, jolloin hän piirsi kuvan parisängystä. Håkan hämmästyi...

... Hän ei koskaan saanut selville, miten Yvonne tiesi, että hän on Ikeassa töissä.

Laivan haaksirikossa henkiin jäi kuusi naista ja yksi mies. He onnistuivat pelastautumaan pienelle saarelle.

Aikaa kului, ja naiset alkoivat vaatia mieheltä aina vain lisää lempeä. Koko touhuun jo väsyneenä mies jakoi jokaiselle naiselle oman viikonpäivän. Sunnuntaina hän piti vapaata, kulki onnellisena saarella ja kalasteli.

Eräänä päivänä mies huomasi vähän matkan päässä jonkun uivan saarta kohti. Hän huomasi, että tulija oli mies.

Kun tulokas rantautui, meni mies iloisena tervehtimään tätä. Uusi mies sanoi:
- Hej, jag heter Erik Svensson.

Siihen mies tuumasi:
- Perkele! Siinä meni viimeinenkin vapaapäivä.

Tornion pappi lohdutti itkevää Haaparannan ilotyttöä:

- Älä tyttö itke, kyllä se pillu vielä Ruotsissakin muotiin tulee.

Ruotsalainen sotalaiva oli partioimassa, kun se näki edessäpäin valoa. Kapteeni käski ottaa radiolla yhteyttä tuohon toiseen laivaan.

– Olette kurssillamme, väistäkää!
– Ei, teidän on väistettävä, kuului vastaus.

Kapteeni hämmästyi ja suutahti:
– Täällä puhuu kapteeni. Siirtykää heti kurssiltamme.
– Me emme aio väistää, kuului taas vastaus.

Nyt kapteeni suuttui tosissaan.
– Väistäkää heti! Tämä on sotalaiva!
– Väistäkää itse. Tämä on majakka.

Mitä suomalaista etunimeä kuulee Ruotsissa eniten?
- Miehen nimistä Jaska ja naisten Seija.

Miten ruotsalainen väärentää 1 eurosia?
- Raaputtamalla nollan pois kympinsetelistä.

Nuori vastavihitty ruotsalaisneito pääsi töistään tavallista aiemmin ja näki miehensä olevan makuuhuoneessa.

Hän meni huoneeseen ja sanoi:
- Börje, riisu kenkäni.

Börje totteli ja riisui hänen kenkänsä.

Nainen jatkoi:
- Börje, riisu hameeni.

Niinpä Börje riisui hameen...

- Börje, riisu paitani.

Börje riisui hänen paitansa.

- Börje, riisu sukkahousuni.

Börje otti pois sukkahousut.

- Börje, riisu rintaliivini.

Börje avasi hänen rintaliiviensä lukon ja antoi niiden pudota lattialle.

- Börje, riisu vielä pikkuhousuni.

Ja Börje totteli.

- Ja Börje... Anna tämän olla viimeinen kerta, kun käytät vaatteitani.

Haaparantalainen meni Torniossa kauppaan ja sanoi myyjälle:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.

Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.

Haaparantalalainen lähti pois kaupasta, pukeutui vanhaksi mummoksi ja ajatteli:
- Nyt myyjä ei tunne minua.

Haaparantalainen meni takaisin kauppaan:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.

Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.

Haaparantalainen lähti taas pois ja pukeutui nyt hip-hoppariksi:
- Nyt he eivät tunne minua.

Sitten hän meni kauppaan:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.

Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.

Haaparantalainen:
- Mistä tiedätte, että olen haaparantalainen?

Myyjä:
- Koska tuo ei ole telkkari, vaan mikroaaltouuni.