Kala ja televisio

Poimintoja aiheesta Eläinvitsit

Koira, hevonen ja lehmä kilpailivat siitä, kuka heistä on tärkein sodassa.

Koira aloitti:
- Minä vahdin rintamalla korsuja ja etulinjaa vihollisilta.

Hevonen vuorostaan:
- Tuo nyt ei ole vielä mitään. Minäpä vedän raskaita haupitseja sekä soppatykkejä.

Lehmä totesi:
- Teille on annettu vain huoltohommia... Minäpä “ammun“!

Mistä tietää, että porkkanat ovat hyväksi näölle? - Siitä, että kukaan ei ole nähnyt jänistä, jolla on silmälasit.

Jänis, orava, kääpiösiili ja etana pelasivat pokeria ja joivat kaljaa.

Parin tunnin pelailun jälkeen juomat loppuivat ja kortilla arvottiin, kuka lähtee hakemaan lisää lähikaupasta.

Noutajan rooli osui etanalle.

Etanan lähdettyä kaljan hakuun muut yrittivät kuluttaa aikaa ja alkoivat viimein tuskastua:
- Missä ihmeessä se kaveri viipyy? Tässähän kuollaan kohta janoon!

Eteisestä kuului etanan närkästynyt ääni:
- Jos siellä ruvetaan vittuilemaan, mä en lähde ollenkaan!

Miksi Kalat eivät osaa puhua?
- Yritäpä itse puhua suu täynnä vettä.

Eläintarhan kenguru oli karkuteillä.
Hänen aitaustaan korotettiin ja kenguru tuotiin takaisin aitaukseen.

Seuraavana päivänä kenguru oli taas kateissa ja sen aitaa korotettiin niin paljon, kunnes se oli 10 metriä korkea.

Viereisen aitauksen kirahvi kysyi kengurulta:
- Kuinka korkeaksi aitaa pitää korottaa, jotta pysyt siellä?

Kenguru vastasi:
- 2 metriä riittäisi, mutta kun portti jätetään aina auki.

Miksi kalat eivät osaa puhua?
- Yritäppäs itse puhua kun sinulla on vettä suussa.

Mitä norsuilla on semmoista mitä muilla eläimillä ei ole?

- Norsun poikasia.

Pesii paremmissa baareissa, kuuluu loislintuihin ja on valmis vaikka mihin. Ääni käheähkö, huorahtavan nikotteleva hik-hik-hik. Saa harvoin poikasia, vaikka pariutuukin usein.

Nainen oli eläinkaupassa hankkiakseen itselleen lemmikin. Kauppiaan suosituksesta hän päätyi papukaijaan, joka kuulemma osasi puhua ja oli hyvin sulavakäytöksinen.

- Uskaltaako sen kanssa mennä kirkkoon, nainen kysyi?

Myyjä vakuutteli, että kyllä voi. Kaupat tehtiin ja seuraavana sunnuntaina nainen saapasteli kirkkoon kaija olallaan.

Kaikki meni hyvin siihen saakka, kunnes saarnassa tuli hetken tauko. Silloin kaija tuumasi kuuluvalla äänellä:

- Aika saatanan kylmä täällä.

Seurasi jäätävä hiljaisuus ja nainen istui penkissä naama punaisena ihmisten tuijottaessa häntä.

Maanantaina hän meni raivostuneena eläinkauppaan, missä myyjä rauhoitteli häntä sanoen:

- Tuo on tietysti harmillista, mutta jos noin käy uudestaan, ottakaa lintua jaloista kiinni ja pyörittäkää muutama kierros pään ympäri niin se oppii, ettei noin voi puhua.

Seuraavana sunnuntaina harras nainen meni taas kirkkoon kaija mukanaan. Ja eiköpähän lintu taas tietyssä jumalanpalveluksen kohdassa tokaissut:

- Aika saatanan kylmä täällä!

Silloin nainen tarttui lintua jaloista, pyöritti sitä niin, että höyhenet pöllysivät ja laittoi kaijan takaisin olalle. Siihen papukaija totesi:

- ... ja vitun tuulista!

Kaksi käärmettä luikerteli rannalla.

Toinen käärmeistä jäi jälkeen, pysähtyi ja kysyi:
- Kuule, ollaankohan me myrkyllisiä?

Edellä oleva käärme vastasi ihmetellen:
- Miten niin?

Toinen käärme jatkoi:
- No ei muuten, mutta puraisin vanhingossa itseäni alahuuleen...

Miksi kalat eivät tule merisairaiksi?
- Ne ovat tottuneet veteen.

Millä kalat neulovat ja virkkaavat?
- Kalapuikoilla.