Kala ja televisio

Poimintoja aiheesta Eläinvitsit

Muurahaiset olivat rakentaneet uuden ison keon, mutta valitettavasti siitä läheltä kulki norsujen kulkuväylä.

Joku norsuista poikkesi aina välillä kekoa tuhoamaan, ja siitäkös muurahaiset eivät tykänneet. Niinpä he päättivät tehdä asialle jotain...

Muurahaiset päättivät käydä norsun kimppuun, joten he kiipesivät pesän vierellä olevaan puuhun odottamaan norsua.

Ja eipä aikaakaan kun norsu taasen saapui, jolloin muurahaiset hyppäsivät sen niskaan kiinni.

Norsu hetken ravisteli itseään ja sen seurauksena yhtä muurahaista lukuunottamatta, kaikki muut putosivat maahan.

Yksi murkku oli kovasti tarrautunut norsun niskaan ja muut muurahaiset kannustivat tuota onnekasta:
- HYVÄ JASKA, KURISTA SE!

Saanko pestä kissan, Ville kysyi isältä.
Pese vaan, vastasi isä.

Ville poistui paikalta ja puolen tunnin päästä Ville palasi takaisin isän luokse.

Kissa kuoli, tokaisi Ville.
Mitä sinä teit sille, isä karjui.
Väänsin sen kuivaksi, sanoi Ville.

Mistä tietää, että porkkanat ovat hyväksi näölle? - Siitä, että kukaan ei ole nähnyt jänistä, jolla on silmälasit.

Mitä Korkeasaaren eläintenhoitaja sanoi, kun karhu karkasi?
- Nyt minua kohtasi otsonikato.

Miksi Repe-sorsa sai porttikiellon ankkalammelle?
- Oma vikansa, mitäs ui nokkakolarin.

Sokea mies meni opaskoiran kanssa tavarataloon, otti koiraa hännästä ja alkoi pyörittää ympäri päänsä päällä.

Paikalle tuli vartija kysymään että mitäs tällä tapahtuu.

Sokea vastasi:
- Ei mitään, katselen vain ympärilleni...

Hiiri ja Norsu olivat uimarannalla.

Hiiri sanoi:
- Unohdin uimahousut kotiin!

Norsu vastasi:
- Saat lainata minun, mutta älä venytä niitä!

Mitä yhteistä on hiilellä ja lotalla?
- Molemmat ovat jylsijöitä.

Mitä marsu näkee pimeässä?
- Pimeää.

Nainen oli eläinkaupassa hankkiakseen itselleen lemmikin. Kauppiaan suosituksesta hän päätyi papukaijaan, joka kuulemma osasi puhua ja oli hyvin sulavakäytöksinen.

- Uskaltaako sen kanssa mennä kirkkoon, nainen kysyi?

Myyjä vakuutteli, että kyllä voi. Kaupat tehtiin ja seuraavana sunnuntaina nainen saapasteli kirkkoon kaija olallaan.

Kaikki meni hyvin siihen saakka, kunnes saarnassa tuli hetken tauko. Silloin kaija tuumasi kuuluvalla äänellä:

- Aika saatanan kylmä täällä.

Seurasi jäätävä hiljaisuus ja nainen istui penkissä naama punaisena ihmisten tuijottaessa häntä.

Maanantaina hän meni raivostuneena eläinkauppaan, missä myyjä rauhoitteli häntä sanoen:

- Tuo on tietysti harmillista, mutta jos noin käy uudestaan, ottakaa lintua jaloista kiinni ja pyörittäkää muutama kierros pään ympäri niin se oppii, ettei noin voi puhua.

Seuraavana sunnuntaina harras nainen meni taas kirkkoon kaija mukanaan. Ja eiköpähän lintu taas tietyssä jumalanpalveluksen kohdassa tokaissut:

- Aika saatanan kylmä täällä!

Silloin nainen tarttui lintua jaloista, pyöritti sitä niin, että höyhenet pöllysivät ja laittoi kaijan takaisin olalle. Siihen papukaija totesi:

- ... ja vitun tuulista!