Kaloilla on harrastus

Poimintoja aiheesta Eläinvitsit

Tyttö tuli ensimmäistä kertaa hevostalleille. Hän näki talikon ja kysyi tallinpitäjältä:
– Mikä tuo on?
– Se on talikko.
– Ai jaa, teidän hevoset syövät siis haarukalla.

Saanko pestä kissan, Ville kysyi isältä.
Pese vaan, vastasi isä.

Ville poistui paikalta ja puolen tunnin päästä Ville palasi takaisin isän luokse.

Kissa kuoli, tokaisi Ville.
Mitä sinä teit sille, isä karjui.
Väänsin sen kuivaksi, sanoi Ville.

Muuan hevosen omistajalta alkoivat rahat käydä vähiin. Sitten hän oivalsi ja laittoi lehteen viestin:

“Hän, joka saa hevoseni nauramaan, saa vapaan viikonlopun sekä 5000€, hyvästä yrityksestä joutuu maksamaan 500€.“

Kävijöitä riitti, mutta hevonen oli vain totinen.

Saapui paikalla muuan lentojätkä, joka lupasi saada nauramaan. Isäntä olisi halunnut nähdä sen, mutta kaveri piti päänsä, koska se oli liikesalaisuus.
Lentojätkä vei hevosen nurkan taakse ja kohta hevonen nauroi aivan hurjana.

No, isännällä meni hyvin rahallisesti jonkin aikaa, mutta rahat alkoivat lopulta loppumaan. Sitten hän arveli, että hevonen se hänet taas pelastaa.

Laittoi ilmoituksen:
“Hän, joka saa hevoseni itkemään, niin ... !“

Ilmoitus oli muuten samoilla ehdoilla ja eduilla kuin aiempi ilmoituskin.

Taas kävi yrittäjiä, eivätkä onnistuneet.

Sitten taas sama lentojätkä tuli pihaan ja vei hevosen nurkan taa. Siellä hevonen huusi surkeaa kollohuutoa.

Silloin isäntä syöksyi paikalle ja sanoi:
- “Nyt sinun on kerrottava, miten sait sen nauramaan!“

Jätkä sanoi:
- “Kerroin hevoselle, että minulla se on suurempi kuin sinulla“.

Isäntä riemastui:
- “Entäs sitten, mitenkä sait itkemään?“

Jätkä oli hetken hiljaa, sitten sanoi:
- “No, ei auttanut muu kuin näyttää se“.

Miksi orava ei osannut ratkaista sanaristikkoa?
- Siinä oli sille liikaa pähkinää purtavaaksi

Jänis meni kauppaan ja kysyi:
- Onks porkkanoita?
- Ei ole, vastasi kauppias ja jänis jatkoi matkaansa.

Seuraavana päivänä jänis tuli uudestaan.
- Onks porkkanoita?
- Ei ole, vastasi kauppias.

Seuraavana päivänä jänis tuli taas uudestaan.
- Onks porkkanoita?
- Ei ole, vastasi kauppias.

Tätä jatkui pari viikkoa kunnes myyjä suuttui.
- Onks porkkanoita?
- Ei ole ja ellet lopeta tuota kyselemistä, naulaan sinut seinään!

Jänis tuli seuraavana päivänä
- Onks nauloi?
- Ei ole
- No, onks porkkanoita?

Mitä kissa tuumasi, kun siili suukotti sitä?
- Olipa piikikäs suukko.

Johon siili:
- Olipa viiksekäs suukko.

Mistä tietää, että porkkanat ovat hyväksi näölle? - Siitä, että kukaan ei ole nähnyt jänistä, jolla on silmälasit.

Mitä kameleontti tarjosi kärpäselle?

- Ilmaisen kielimatkan.

– Mikä on kissasi nimi?
– Se on Miau.
– Onko todella?
– Niin se ainakin sanoo, kun siltä kysyy.

Nainen oli eläinkaupassa hankkiakseen itselleen lemmikin. Kauppiaan suosituksesta hän päätyi papukaijaan, joka kuulemma osasi puhua ja oli hyvin sulavakäytöksinen.

- Uskaltaako sen kanssa mennä kirkkoon, nainen kysyi?

Myyjä vakuutteli, että kyllä voi. Kaupat tehtiin ja seuraavana sunnuntaina nainen saapasteli kirkkoon kaija olallaan.

Kaikki meni hyvin siihen saakka, kunnes saarnassa tuli hetken tauko. Silloin kaija tuumasi kuuluvalla äänellä:

- Aika saatanan kylmä täällä.

Seurasi jäätävä hiljaisuus ja nainen istui penkissä naama punaisena ihmisten tuijottaessa häntä.

Maanantaina hän meni raivostuneena eläinkauppaan, missä myyjä rauhoitteli häntä sanoen:

- Tuo on tietysti harmillista, mutta jos noin käy uudestaan, ottakaa lintua jaloista kiinni ja pyörittäkää muutama kierros pään ympäri niin se oppii, ettei noin voi puhua.

Seuraavana sunnuntaina harras nainen meni taas kirkkoon kaija mukanaan. Ja eiköpähän lintu taas tietyssä jumalanpalveluksen kohdassa tokaissut:

- Aika saatanan kylmä täällä!

Silloin nainen tarttui lintua jaloista, pyöritti sitä niin, että höyhenet pöllysivät ja laittoi kaijan takaisin olalle. Siihen papukaija totesi:

- ... ja vitun tuulista!