Mainos:
Alokas Juutinen heräsi ensimmäiseen aamuunsa armeijan harmaissa. Aamutoimien jälkeen hän marssi kapteenin juttusille.
Alokas valitti närkästyneenä:
- Anteeksi, mutta vuodettani ei ole edelleenkään pedattu!
Venäjänjuutalainen murehti venäläiselle ystävälleen:
- Pelottaa tämä maailmantilanne. Jos sota syttyy, minun pitää äkkiä lähettää perheeni ulkomaille, sitten myydä nopeasti liikkeeni ja tallettaa rahat Sveitsiin, ja lähteä itsekin maasta...
- Niin, huolettaa se minuakin.
- Sinua? Mitä sinulla muka on huolehtimista, otat vain kiväärin ja menet rintamalle!
Alikersantti tuli tekemään tuvassa aamuherätyksen.
Hän huusi kurkku suorana:
- Kaikki laiskurit, heti ylös punkasta!
Tuvassa syntyi kova hässäkkä, jonka rauhoituttua alikersantti huomasi alokas Virtasen venyttelevän edelleen raukeana punkassaan.
Alikersantti syöksyi Virtasen luokse ja oli aloittamassa raivokkaan kurinpalautuksen, mutta siihen alokas Virtanen tokaisi:
- Herra alikersantti, eikö teitäkin ihmetytä, että tähän tupaan on sattunut noin monta laiskuria.
Nuorta varusmiestä panetti ja kesken lomamatkan hän poikkesi jonkun peräkylän ainoaan
kapakkaan.
Ainut nainen kapakassa oli vähintään 70 vuotta vanha huora ja hädässään varusmies talutti hänet autolleen hoitoa varten.
Riisuttuaan rintsikat mies alkaa imemään naisen tissejä ja yllättyy saadessaan nännistä suuhunsa
hieman lämmintä nestettä.
Varusmies ihmettelee:
- Etkö sä ole jo aika vanha erittämään maitoa?
Huora vastaa:
- Juu olen, mutta ihan sopivan ikäinen rintasyöpään.
Möttönen oli aloittanut varusmiespalveluksen.
Alikersantti tiedusteli:
- Onko alokas Möttönen iloinen saadessaan pukeutua armeijan harmaisiin?
Möttönen vastasi:
- Kyllä, herra alikersantti.
Alikersantti jatkoi:
- Ja mikäs alokas Möttönen onkaan siviilissä?
Möttönen:
- Vielä iloisempi.
Päivystävä upseeri oli vimmoissaan kun yksitoista iltalomalle lähtenyttä palasi myöhässä. Luutnantti otti miehet yksitellen puhutteluun ja kysyi syytä.
Ensimmäinen mies aloitti:
- Herra luutnantti, äkillisen lakon vuoksi viimeinen bussi ei kulkenutkaan, joten minun piti ottaa taksi. Puolimatkassa taksi meni kuitenkin rikki, ja niin astelin läheiseen maataloon ja suostuttelin isännän myymään minulle hevosen. Viidentoista kilometrin päässä kasarmilta hevonen kuitenkin äkkiä kuoli, ja niin jouduin tulemaan loppumatkan jalkaisin.
Selitys oli niin mielikuvituksellinen, että luutnantti päästi miehen pelkällä varoituksella. Mutta kun kaikki miehet kertoivat saman tarinan alkoi luutnantti hermostua.
Niinpä hän kysyi viimeiseltä mieheltä:
- Miten te myöhästyitte?
Mies aloitti:
- Herra luutnantti, äkillisen bussilakon sattuessa minun oli turvauduttava taksiin...
Luutnantti karjaisi:
- Nyt riittää! Älkää vain sanoko että auto hajosi!
Mies vastasi:
- Ei, auto ei hajonnut. Mutta kun tiellä lojui niin paljon kuolleita hevosia, matka kesti huomattavasti kauemmin kuin tavallisesti.
Mitkä ovat maailman ohuimmat kirjat?
- Ruotsalaiset sotilassankarit ja Kekkonen: näin hoidan hiuksia.
Intissä tupakaverilla oli melkoisen pitkä, kookas elin, sellainen haarojen välissä roikkuva letku.
Joskus jäi hänellä kävellessä jopa kantapään alle kivuliaasti.
Lopulta hän vaimonsa kanssa meni kirurgin juttusille:
- Onnistuisiko tuon elimen korjaaminen, kun tosiaan välillä se jää kantapään alle ja sen jälkeen sillä ei kyllä voi tehdä mitään kuukauteen. Vaimokin kärsii jo siitä puutteesta.
Kirurgi vastasi:
- Kyllä voi. Se on yksinkertainen kirurginen toimenpide ja sänkyhommiin pääsee jo viikon sisällä operaatiosta.
Inttikaverin vaimo tähän silmät pyöreänä:
- Viikon päästä! Se on kyllä todella nopeasti. Mutta kai niitä kainalosauvoja on kuitenkin käytettävä pidempään kuin viikon ajan?
Kirurgi:
- Ai kuinka, miksi kainalosauvoja?
Vaimo:
- Noh. Kai te jatkatte noita jalkoja?
Millä voi erottaa ruotsalaisen luutnantin ja yliluutnantin saunassa ?
- Rautakangella.
Alokas esittelee itsensä:
- Olen alokas Aalgvist.
Majuri esittelee:
- Olen majuri Muulgvist.
Jaa VitsienVitsit.fi |
