Mainos:
Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.
Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.
Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.
Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.
Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:
- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?
Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.
Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:
- Äiti, missä mun pesukinnas on!?
Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.
Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.
Kylään oli muuttanut uusi eläinlääkäri, joka oli pahuksen hyvä vatsastapuhuja.
Muuan isäntä kutsui eläinlääkärin katsomaan eläimiään. Koska lääkärin maine ei ollut vielä kiirinyt isännän korviin, eläinlääkäri päätti yllättää uuden asiakkaansa.
Navetassa hän kysyi hevoselta:
- No mitäs vanhalle Pollelle kuuluu?
- No kiitos hyvää, mikäs tässä on ollessa, hevonen vastasi ystävällisesti.
Isäntä yllättyi aivan valtavasti. Eläinlääkäri jatkoi leikkiä ja kyseli lehmien ja kanojen voinnit ja sai aina eläimiltä miellyttäviä vastauksia.
Sitten tultiin suuren emakon luo ja eläinlääkäri kysyi siltä:
– Milloinkas se rouva on viimeksi miestä saanut?
Vastausta ei ehtinyt tulla, kun isäntä hyppäsi puukko kourassa karsinaan ja sanoi:
– Jos saatana kerrot, niin joulua et näe!
Vihtori oli hoidettavana psykiatrisessa hoitolaitoksessa.
Yöhoitaja piipahti hänen huoneessaan ja totesi, että Vihtori oli kiinnittänyt peltisen pesuvadin seinälle roikkumaan, pohjapuoli huoneeseen päin.
Kun potilas näytti olevan hereillä, yöhoitaja kysäisi:
- No minkäs vuoksi Vihtori on kiinnittänyt pesuvadin seinälle roikkumaan?
- Se on minun seinäkelloni, kun muutakaan ajannäyttäjää ei minulla ole.
- Vai niin... No, osaakos hän nyt sitten sanoa, paljonko kello on tällä hetkellä?
Vihtori otti yöastian ja pamautti sillä vatia niin että seinä tärisi. Naapurihuoneesta kuului huuto:
- Jumalauta! Kello on puoli kaksi yöllä ja taas se hullu hakkaa seinään!
Mies meni psykiatrille ja valitti että kun häntä niin pelottaa.
Psykiatri:
- No mikä pelottaa?
Mies:
- Pelkään, että kana syö minut.
Psykiatri:
- Eihän toki, miksi niin luulet?
Mies:
- No koska minä olen siemen niin kana voi syödä minut ja pelkään kauheasti koko ajan.
Psykiatri:
- Et sinä ole siemen vaan ihminen, joten sinulla ei ole mitään pelättävää. Kas tässä kotiharjoituksia, tee nämä ja tule viikon päästä uudestaan käymään.
Mies tuli viikon päästä sitten uudestaan ja kertoi, että harjoitusten avulla hän oli vihdoinkin ymmärtänyt, että hän on ihminen eikä siemen. Mutta silti hän jatkuvasti pelkäsi, että kyllä se kana hänet vielä popsii poskeensa.
Psykiatri ihmetteli että miksi mies vieläkin pelkäsi.
Mies:
- No vaikka minä olenkin ymmärtänyt, etten ole siemen vaan ihminen, niin mistä se kana sen tietäisi?!
Virtanen, nuori ja menevä lääkäri, oli muutamankin kerran erehtynyt liian läheisiin tekemisiin kauniimpaa sukupuolta edustavien potilaidensa kanssa.
Ajoittain asia vaivasi Virtasta, mutta silloin pieni ääni sisimmässä vakuutteli:
- Kaikillehan näin on käynyt. Aikuisiahan me ollaan. Ja eihän siitä haittaakaan ole ollut. Mielelläänhän ne naisetkin on mukana olleet. Mitäpä se haittaa.
Yleensä Virtanen onnistui sen vielä pienemmän äänen hiljentämään. Sen, joka jutteli:
- Virtanen, sä oot jumalauta patologi...
- Konsultoitu kirurgia. Hoidoksi teipataan jalka naapurin varpaaseen kiinni kolmeksi viikoksi.
- Kirurgi Tamminen käy painamassa potilasta.
- Alahuulessa vasemmassa huulipunassa pinnallinen haava.
- Niellessä tuntuu kipua kiveksissä saakka säteillen aina isovarpaiden niveliin.
- Potilas lopetetaan kortisoni-annoksella muutaman päivän päästä.
- Saanut yksivuotiaaksi asti rintaa, sitten munaa.
- Makaa kukkakaupan edessä ja kouristelee.
Nainen meni lääkärille ja kertoi:
- Otin aurinkoa ja mehiläinen lensi “sinne“, mitä teen?
Lääkäri:
- Käskekää miehenne sivellä hepin päähän hunajaa ja sitten työntää se sinne, niin mehiläinen tulee heppiin tarttuneena ulos.
Nainen:
- Mutta kun minulla ei ole miestä niin voisitko sinä tehdä sen?
Lääkäri vastusteli aikansa mutta myöntyi ja työnsi varovasti hunajaisen heppinsä sinne.
Hetken päästä hän aloitti kiivaat työnnöt ja huohotti:
- Muutin taktiikkaa, mä tapan sen!
Kuinka kauan sairaalassa kuluu lampun vaihtamiseen?
-Puoli tuntia. Minuutti vaihtamiseen, 29 minuuttia kirjaamiseen ja tilastointiin.
- Potilas kertoo, että veri ollut punaista jo pari päivää.
- Potilas kertoo, että puhe on ollut lässytystä ja kävelee apinamaisesti. Kotona kävelee seiniä pitkin.
- Kun potilas menee WC:een, joutuu istumaan siellä tunnin, että jaksaa lähteä pois.
- Tänä aamuna potilas mennyt vessaan. Tuolloin tullut kumma tunne siitä, että ollut siellä aikaisemminkin.
- 23-vuotias tuoteryhmäasiantuntija S-Marketissa. Työkseen kantelee juomakoreja.
- 44-vuotias aiemmin varsin terve keittiö Koskelan sairaalasta.
- Eilen ei muista syöneensä mitään sopivaa.
- Aamulla huulet lähteneet laskeutumaan.
- Tupakoinut noin 7 savuketta 15 vuoden aikana.
- Tulosyy: Virtsan haju hengityksessä, pää tuntuu tohelolta.
Jaa VitsienVitsit.fi |
