


Yhteistyökumppanin mainos:


Mies meni lääkäriin kun tunsi olonsa huonoksi. Miestä tutkittiin ja lopulta lääkärin tulokset tulivat.
Lääkäri sanoi:
- Sinulla on enää aikaa elää 10…
Mies totesi huutaen:
- Mitä?! 10 minuuttia, vuorokautta, kuukautta, vuotta, mitä?
Lääkäri:
- 10, 9, 8, 7…
Mies lääkärin vastaanotolla:
- Tohtori, minua vaivaa unettomuus. Unitabletitkaan eivät auta.
Lääkäri:
- No, minäpä kirjoitan teille potenssipillereitä.Ne eivät kylläkään auta unettomuuteen, mutta onpahan valvominen vähän mukavampaa.
Potilas:
- Kiltti tohtori, nyt minä olen istunut kieli ulkona suusta jo viisi minuuttia, ettekä ole vilkaisseetkaan suuhuni!
Lääkäri:
- Niin, niin, minä halusin vain hetken rauhaa reseptin kirjoittamiseen.
Eräs perisavolainen synnytyslääkäri kertoi kollegalleen erikoista kokemustaan.
Lääkäri kertoi:
- Kerran vastaanotolle oli tullut mustalaisrouva. Huomasi, että kaikki oli muuten kunnossa, mutta lapsi oli syntymässä väärinpäin. Eipä siinä muuta kuin mitä yleensä tehdään: Käännettiin lapsi toisinpäin.
Toinen lääkäri totesi:
- Harva sitä on päevystysvuoron lomassa kiäntännä rommaanin.
- Valvonut koko yön, ajoittain nukkunut.
- Nyt päättänyt yrittää vähän pidempää unta ja ottanut 14 kpl Imovanea kerralla ja alkoa.
- Tulosyy: ambulanssilla itsemurhaepäilyn vuoksi.
- Viime yönä muutaman tunnin kestänyt jakso, josta ei muista mitään.
- Jo vuosikymmeniä ollut kipuja nivelissä, terveysasemalla ei ole viitsinyt käydä ja hakeutuu nyt sairaalaan päivystyksenä.
Hämäläisnainen sai miestä ja meni sitten parin päivän päästä lääkäriin kun alapäätä jomotti kovasti.
Lääkärit tutki ja tutki ja lopulta tokaisi:
- Teillehän on tulossa orgasmi.
Nainen soitti päivystykseen:
- Tohtori, auttakaa, mieheni luulee olevansa hevonen!
Lääkäri:
- No, tulkaa huomenna kello 16 vastaanotolleni.
Nainen:
- Tuo aika ei sovi, meillä on silloin lähtö Vermossa...
Nainen soittaa psykiatrille:
- Mieheni luulee olevansa ufo!
Psykiatri:
- No varataanpa aika. Huomenna kahdeltatoista?
Nainen:
- Sopii hyvin. Mihin hän voi laskeutua?
Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.
Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.
Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.
Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.
Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:
- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?
Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.
Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:
- Äiti, missä mun pesukinnas on!?
Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.
Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.
Miehet keskustelivat niitä näitä.
- Vaimoni sairastaa neurasteniaa, hypotermiaa, hysteriaa ja dysenteriaa.
- Mistä hän kaikki nuo taudit on saanut?
- Lääkärikirjasta.








