Kirurgien aukiolot

Poimintoja aiheesta Lääkärivitsit

Mitä psykiatri sanoi lenkkimakkarasta maistettuaan sitä?
- Ei hullumpaa.

Mies meni lääkäriin kun tunsi olonsa huonoksi. Miestä tutkittiin ja lopulta lääkärin tulokset tulivat.

Lääkäri sanoi:
- Sinulla on enää aikaa elää 10…

Mies totesi huutaen:
- Mitä?! 10 minuuttia, vuorokautta, kuukautta, vuotta, mitä?

Lääkäri:
- 10, 9, 8, 7…

Sydänkirurgi sai potkut
– Häneltä tuli jatkuvasti huonoa läppää.

Vanha vuorineuvos lähestyi henkilökohtaista lääkäriään erittäin arkaluontoisen asia takia.

- Epäilen että autonkuljettajallani on sukupuolitauti! Hän on ilmeisesti tartuttanut sen sisäkköönikin.

Lääkäri lohdutti:
- Noh... Ei tuo niin vakavaa ole ja sellaista sattuu. Älä nyt heitä erottamaan ala vaan lähetä heidät vastaanotolleni. Nykyään on todella hyviä lääkkeitä.

Vuorineuvos jyrähti:
- Mutta epäilen, että sisäköltä on tarttunut se myös poikaani, kun hänelläkin on ollut oireita, ja poikani on puolestaan saattanut tartuttaa sen uuteen keittiöapulaiseen!

Lääkäri opasti:
- Noh... Ottakaahan nyt aivan rauhallisesti ja lähettäkää heidätkin vastaanotolle. Älkääkä nyt soimatko poikaanne vaan olkaa lempeä ja hienotunteinen. Hän on vielä nuori ja ajattelematon.

Vuorineuvos paniikissa:
- Mutta kun minäkin olin sen uuden keittiöapulaisen kanssa ja nyt minullakin on oireita!

Lääkäri rääkäisi:
- Mitä Helvettiä! Voi luoja! Te tietysti olette olleet myös sen jälkeen vaimonnekin kanssa yhdynnässä, senkin vanha pervo! Ja nyt se on siis myös sitten minullakin...

Taunon autosta puhkesi rengas mielisairaalan kohdalla. Jotenkin mies onnistui hukkaamaan rengaspultit ja haikaili miten tästä nyt selvitään.

Aidan toiselta puolelta hoidokki ehdotti:
- Ota kolmesta muusta renkaasta yksi pultti vararenkaan kiinnittämiseen, näin selviät ainakin varaosaliikkeelle asti!

Tauno ihmetteli:
- Ethän sinä mikään hullu ole...

Hoidokki siihen:
- Kyllä minä hullu olen, mutten tyhmä!

Mies meni psykiatrille ja valitti että kun häntä niin pelottaa.

Psykiatri:
- No mikä pelottaa?

Mies:
- Pelkään, että kana syö minut.

Psykiatri:
- Eihän toki, miksi niin luulet?

Mies:
- No koska minä olen siemen niin kana voi syödä minut ja pelkään kauheasti koko ajan.

Psykiatri:
- Et sinä ole siemen vaan ihminen, joten sinulla ei ole mitään pelättävää. Kas tässä kotiharjoituksia, tee nämä ja tule viikon päästä uudestaan käymään.

Mies tuli viikon päästä sitten uudestaan ja kertoi, että harjoitusten avulla hän oli vihdoinkin ymmärtänyt, että hän on ihminen eikä siemen. Mutta silti hän jatkuvasti pelkäsi, että kyllä se kana hänet vielä popsii poskeensa.

Psykiatri ihmetteli että miksi mies vieläkin pelkäsi.

Mies:
- No vaikka minä olenkin ymmärtänyt, etten ole siemen vaan ihminen, niin mistä se kana sen tietäisi?!

Potilas kysyy apteekissa:
- Voinko ottaa tämän lääkkeen ripulin kanssa?

Apteekkari:
- Kyllä voit, mutta se maistuu paremmalta veden kanssa.

Mies meni lääkärin vastaanotolle ja istahti lääkärin huoneessa olevaan tuoliin.

Ennen kuin mies kerkesi sanoa mitään vaivastaan, lääkäri tokaisi hänelle:
- Sinun pitäisi lopettaa masturbointi!

Johon mies vastasi huudahtaen:
- Ja minkäköhän takia?

Lääkäri:
- Jotta minä voisin alkaa tutkimaan vaivaasi.

Tässä hyvä neuvo kaikille jos oksettaa, eikä siitä huolimatta tule, vaikka työntää sormet kurkkuun.

Muuan lääkäri neuvoi potilastaan:
- Laita sormet kurkkuun ja toiset peräaukkoon. Jos ei tule oksennus, niin vaihda sormien paikkoja!

Potilas teki työtä käskettyä ja kun alkoi vaihtamaan sormien paikkoja, oksennus tuli hyvin jo kesken vaihdon. Kannattaa kokeilla.

Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.

Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.

Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.

Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.

Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:

- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?

Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.

Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:

- Äiti, missä mun pesukinnas on!?

Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.

Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.