Kolmas kerta ja kuulasuihku

Poimintoja aiheesta Armeijavitsit

Kaksi ruotsalaista sotilaspartiota oli toisistaan tietämättä tiedustelemassa tiheässä viidakossa.

Yhtäkkiä ne huomasivat toisensa, jolloin ensimmäisen partion johtaja huusi peloissaan:
- Me antaudumme!

Tämän jälkeen toisen partion johtaja puolestaan huusi:
- Me antaudumme!

Ensimmäisen partion johtaja huusi närkästyneenä:
- Me antauduimme ensin!

Varuskuntaan saapui asepalvelustaan suorittamaan nuorukainen, jolla oli erikoinen tapa.

Aina nähdessään pöydällä, maassa, roskakorissa tai muualla paperinpalan, hän nosti sen ylös, tutki sitä tarkkaan ja huusi sitten:

- Ei se ole tämä! viskaten paperin menemään.

Touhua jatkui pari viikkoa, eikä alokkaan käytökselle löytynyt mitään järjellistä selitystä. Vaikka toiminta oli harmitonta, oli se kuitenkin sen verran erikoista, että varmuuden vuoksi nuorukainen päätettiin vapauttaa palveluksesta.

Hänen käteensä ojennettiin vapauttamistodistus ja jäätiin odottamaan tuttua huutoa ja sitä, että alokas heittäisi paperin menemään.

Tällä kerralla hän kuitenkin paperin luettuaan huusikin hilpeästi:

- Tämä se on!

Ja sen jälkeen hän taitteli paperin siististi taskuunsa.

Venäjän sotajoukoilta jäi paljon ammuksia jälkeensä, kun he vetäytyivät karkuun taisteluista.

Ne kuitenkin palautettiin luodin nopeudella takaisin Venäjälle Ukrainan toimesta.

Venäläisen upseerikoulun taisteluoppaassa luki:
- Atomiräjähdyksen sattuessa osoita pistoolilla räjähdyksen suuntaan.

Eräs upseerioppilas kysyi kouluttajalta tämän ohjeen tarkoitusta, sillä sen tarkoitus vaikutti hänestä käsittämättömältä.

Kouluttaja vastasi:
- Yksinkertaista. Räjähdyksen lämpösäteily sulattaa pistoolin metallin, ja jos pistooli on kotelossa, sula asemetalli valuu jalkaa pitkin saappaaseen, aiheuttaen epäsotilaallista käytöstä.

Sopiiko asetakki?
- Kyllä, herra kersantti.

Sopivatko housut?
- Kyllä, herra kersantti.

Sopivatko lakki ja saappaatkin?
- Kyllä sopivat, herra kersantti.

Miten teidän on hyväksytty armeijaan?
- Miten niin, herra kersantti?

Teidän ruumiinrakenne täytyy olla epämuodostunut...

Alokkaiden tuvasta kuuluu illalla kamala mekkala.

Alikersantti saapuu tupaan ja huutaa:
- Alokas Salminen, kun sanomme hyvää yötä se tarkoittaa turpa kiinni! Onko sinulla jotain sanomista siihen?

Alokas Salminen vastaa:
- Hyvää yötä HERRA ALIKERSANTTI!

Kenraali tuli tarkastuskäynnille maastoharjoituksiin ja yhdestä teltasta kuului hirvittävää melua.

Kenraali meni teltalle ja kysyi:
- Saattekos te täällä kiljua heti aamusta?

Teltasta vastattiin:
- Ei herra kenraali, saamme aamulla vain teetä!

Päivystävä upseeri oli vimmoissaan kun yksitoista iltalomalle lähtenyttä palasi myöhässä. Luutnantti otti miehet yksitellen puhutteluun ja kysyi syytä.

Ensimmäinen mies aloitti:
- Herra luutnantti, äkillisen lakon vuoksi viimeinen bussi ei kulkenutkaan, joten minun piti ottaa taksi. Puolimatkassa taksi meni kuitenkin rikki, ja niin astelin läheiseen maataloon ja suostuttelin isännän myymään minulle hevosen. Viidentoista kilometrin päässä kasarmilta hevonen kuitenkin äkkiä kuoli, ja niin jouduin tulemaan loppumatkan jalkaisin.

Selitys oli niin mielikuvituksellinen, että luutnantti päästi miehen pelkällä varoituksella. Mutta kun kaikki miehet kertoivat saman tarinan alkoi luutnantti hermostua.

Niinpä hän kysyi viimeiseltä mieheltä:
- Miten te myöhästyitte?

Mies aloitti:
- Herra luutnantti, äkillisen bussilakon sattuessa minun oli turvauduttava taksiin...

Luutnantti karjaisi:
- Nyt riittää! Älkää vain sanoko että auto hajosi!

Mies vastasi:
- Ei, auto ei hajonnut. Mutta kun tiellä lojui niin paljon kuolleita hevosia, matka kesti huomattavasti kauemmin kuin tavallisesti.

Joukkueenjohtaja tenttasi alokasta metsäleirillä:

- Alokas Nönnönnöö, miten toimitte, jos havaitsette öisellä vartiovuorollanne epämääräisen hahmon ryömimässä kohti leiriä?

Alokas:

- Tartun kapteenia rivakalla otteella kainaloista ja autan hänet punkkaansa.

Viisi korkea-arvoista upseeria oli matkalla sotaharjoituksiin. He huomasivat autonsa ikkunasta armeijan kuorma-auton, joka oli juuttunut liejuun.

Upseerit päättivät iskeä saappaansa saveen, kääriä hihansa ja auttaa auton takaisin kovalle maalle. Aikansa hikoiltuaan ja uurastettuaan he onnistuivatkin.

Yksi upseereista kysyi autonkuljettajalta:
- Olipa yllättävän raskasta! Mitä sinulla oikein on kyydissä?

Kuljettaja vastasi:
- Kolmisenkymmentä sotamiestä.