Mainos:
Pikku-Kalle söi kotonaan joulupöydässä niin, että riisipuurot ja rusinasopat roiskui lusikasta ja lautaselta pöydälle.
Kallen isä torui poikaansa:
- Olet aikamoinen porsas.
Pikku-Kalle vastasi:
- Eikös porsas ole sian lapsi?
Pikku-Kalle oli taas kerran tehnyt kolttosia vanhemmilleen ja sotannut tahallaan mutaisilla kengillään koko eteisen lattian.
Isä suuttui tästä ilkityöstä kovasti ja kuritti poikaansa sen mukaisesti.
Isä heltyi kuitenkin ja sanoi Kallelle:
- Kuritan sinua, koska rakastan sinua.
Pikku-Kalle vastasi:
- Kunhan kasvan isommaksi, niin saat tuntea vastarakkauttani.
Isä kuuli, kun Pikku-Kalle luki iltarukouksen ja lopuksi vielä pyysi:
- Siunaa mummoa ja ota vaari vastaan!
Seuraavana päivänä vaari kuoli.
Isä ihmetteli, mistä poika tiesi kuolemasta jo edellisiltana rukousta lukiessaan.
Kului päiviä ja asia ehti unohtua jo isältäkin, kunnes hän kuuli Kallen sanovan iltarukouksensa päätteeksi:
- Siunaa äitiä ja ota isä vastaan!
Nyt isä pelästyi eikä uskaltanut nukahtaakaan seuraavana yönä.
Aamulla hän käveli väsyneenä töihin, auton jätti kotiin kaiken varalta.
Hän varoi autoja, hän käveli seinän vieriä pitkin ja pelkäsi, että joku ampuu hänet.
Hän istui koko päivän toimistohuoneessaan ovi lukittuna eikä käynyt missään edes ruokatunnilla. Töiden jälkeen isä käveli kotiin samoin kuin aamulla, varovasti, ympärilleen pälyillen.
Kotona hän totesi äidille:
- Voi että oli rankka päivä tänään töissä!
Äiti huokaisi:
- Rankkaa se on ollut kotonakin, postinkantaja kuoli tuohon portaisiin.
Pikku-Kalle oli äitinsä kanssa saunassa. Niinpä Kalle meni vilkkaana poikana kurkkaamaan lauteiden alle ja huusi hätäisenä:
- Äiti, äiti! Siili on kuollut sen huulet ovat lörpähtäneet.
Opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Mikä on isäsi nimi?
Pikku-Kalle mietti hetken ja sanoi:
- En tiedä.
Opettaja moitti:
- Sinä olet jo 6 vuotias, etkä edes tiedä isäsi nimeä...
Pikku-Kalle vastasi:
- Taitaa olla sukuvika. Kun minun äitini on jo 34 vuotta, eikä sekään tiedä.
Koulussa oli terveystietoa ja opettaja kyseli oppilailta mitä lääkkeitä nämä tietävät.
Pikku-Liisa viittasi ja selitti:
- Mummi käyttää nitroja, jos ottaa sydämeen.
Pikku-Risto viittasi ja selitti:
- Voi ottaa aspiriinia jos on pää kipeä.
Opettaja totesi:
- Oikein hyvä! Entäs sinä Kalle?
Pikku-Kalle selitti:
- Viagraa käytetään ripuliin.
Opettaja kauhistui ja tivasi Kallelta:
- Mistä olet moista kuullut!?
Kalle:
- No kun viime yönä kuulin kun äiti sanoi isälle, että tässä on nyt taas tunti yritetty ja tota paskaa ei saa kovaksi sitten millään, joten hanki nyt sitä Viagraa!
Pete tuli myöhässä Pikku-Kallen serkun ristiäisiin.
Pete kysyi Pikku-Kallelta:
- Onko minulta mennyt jo nimi ohi?
Pikku-Kalle vastasi:
- Ei kai, kun siinä Petenä olet.
Pikku-Kalle huusi naama punaisena:
- En varmasti syö aamulla kaulapuuroa, en varmasti.
Äiti sanoi:
- Mitä Kalle sitten söisi?
Pikku-Kalle:
- Isi kertoi naapurin sedälle, että miten ihana oli imeä naapurin emäntää. Minäkin haluaisin sitä herkkua imeä.
Pikku-Kalle oli kyllästynyt elämään vitseissä, joten hän kehitteli ilkeän kostosuunnitelman.
Hän päätti keksiä vitsin, jossa ei ole mitään hauskaa, ja jonka lukija joutuu kuitenkin lukemaan.
Jäit juuri Pikku-Kallen ansaan. Kukas nyt nauraa, hä?!
Pikku kalle oli suihkussa äitinsä kanssa ja hänen äitinsä sanoo, “älä sitten katso navan alle“.
“Mitä siellä on?“, Pikku Kalle kysyy.
“Siellä on viidakko“, äiti tokaisee.
Seuraavana päivänä pikku kalle on isänsä kanssa suihkussa, ja isä sanoo “älä sitten katso navan alle“.
“Mitä siellä on?“, Pikku kalle kysyy.
“Siellä on karva-mato“, isä vastaa.
Seuraavana päivänä pikku Kallea pelottaa nukkua yksin, ja hän menee isän ja äidin väliin nukkumaan.
“Älä sitten katso peiton alle“, isä ja äiti komentavat. Pikku Kalle nyökkää.
Myöhemmin pikku Kalle katsoo peiton alle ja huutaa “ääk! Karva-mato hyökkää viidakkoon!“
Jaa VitsienVitsit.fi |
