


Yhteistyökumppanin mainos:


Savolainen mäkkärissä:
- Ja mitäs teille?
- Mitteepä tässä, kiitos vuan kysymästä.
- Tarkoitan siis, mitä te syötte?
- Purkkoo. Tästä on kyllä männä jo maku.
- Mutta mitä te tilaatte nyt?
- Savon Sanomia ja Aku Ankkoo, mutta nyt ottaesin hampurilaesen.
- Selvä. Ja minkähän hampurilaisen?
- No se on se systeemi, jossa on pihvi ja kaks kuorta. Pitäs teijän tiällä tietee.
- Syötkö täällä?
- Sillon tällön.
- Öh... siis syötkö täällä nyt tällä hetkellä?
- Purkkoo vieläkiin, mutta maku on männä jo.
- Puhun tilaamastasi hampurilaisesta. Tuleeko se mukaan?
- Kah, jos se vuan tahtoo.
- Siis otatko mukaan?
- Tule vuan, jos halluut.
- Selkeä kysymys: syötkö tilaamasi ruoan täällä?
- Onko siellä tilloo? Aattelin kyllä että tuolla pöyvässä...
- Hyvä on. Saako laittaa kaikki mausteet?
- Jos ne vuan mahtuu, vähän kyllä eppäelen.
- Eli, kaikkia mausteita vai ei kaikkia mausteita?
- Joo... vuan kanelin suap jättee poekkeen.
- Eipä sitä kyllä yleensä... no, kaikkia muita saa siis panna?
- No sepä oli aeka suora ja hävytön kysymys, hävetkee nyt vähäsen.
- Voi helvetti teidän kanssa!!
- Vai niin, että tällasta palavelua. Taijanpa sitten jättee tilloomatta ja hakkee torilta muikkukukon...
Olipa kerran synkkä ja myrskyinen yö.
Talosta kuului raskaita askelia. Veitsi heilahtaa ja kurkku katkeaa!
Voileipä on valmis...
Matti kysäisi Kallelta:
- Mikäs on maailman ensimmäinen kaupunki?
Kalle vastasi:
- En tiedä...
Matti:
- Loimaa, ensin jumala loi taivaan ja sitten Loimaan.
Rainer kertoi kaverilleen:
- Kun minä aamulla lähden kotoa töihin, niin läpsäisen hellan ääressä seisovaa vaimoani Jasmiinaa, pepulle. Ja kun minä palaan töistäni kotiin, näen minä vaimoni vielä seisovan siinä hellan äärellä, ja yhä hänen pakaransa väreilevät siitä, kun minä lähtiessäni häntä läpsäisin.
Kaveri:
- Ohhoh, onko hän niin lihava?!
Rainer:
- Ei, ei vaimoni lihava ole! On vain niin lyhyet työpäivät.
Persaukinen mies kysyy kaverilta:
- Voisitko lainata vitosen bussilippuun?
Kaveri:
- Valitettavasti minulla ei ole satasta pienempää.
Mies:
- Ei se mitään, voin mennä taksillakin.
Kaksi liikemiestä, Hannes ja Toivo, kävelivät kadulla.
Hannes huomasi maassa koiran paskan ja tarjosi Toivolle 100 euroa, jos hän haukkaisi siitä palasen.
Toivo mittaili torttua hetken, ja yllytyshenkisenä otti suupalallisen paskaa ja söi sen.
Hannes antoi satasen Toivolle ja kaverukset jatkoivat matkaa.
Edettiin siinä pari korttelia ja nyt Toivo huomasi maassa koiran jätöksen. Tällä kertaa hän puolestaan tarjosi Hannekselle 100 euroa, jos tämä haukkaisi paskaa.
Hannes tuumaili hetken ja ajatteli, että saapahan rahansa takaisin ja nieli suupalan koiran kakkaa.
Toivo maksoi Hannekselle sovitun satasen, ja liikemiehet jatkoivat kulkua.
Korttelin päästä Toivo pysähtyi ja tokaisi:
- Ei jumalauta, tajusitko että me molemmat syötiin koiranpaskaa, eikä kumpikaan edes netonnut siitä yhtään mitään.
Hanneksella oli kokeneena liikemiehenä tietenkin vastaus valmiina:
- Mutta tehtiin sentään kaksisataa liikevaihtoa!
Ja noin tyytyväisenä miehet jatkoivat matkaansa.
Kaksi vanhaa miekkosta tapasivat toisensa vuosikymmenien jälkeen.
- No, miten sinun elämäsi on kaikkien näiden vuosien aikana sujunut?
- Ihan hyvinhän se muuten on mennyt, mutta pituuden kanssa on ollut ongelmia...
- Mitenkä niin?
- Silloin nuoruudessani jouduin ensin kasvatuslaitokseen ja sitten laittoivat minut katkaisuhoitoon ja nykyisin olen joutunut käymään venytyksessä...
Liisa oli maalla ensimmäistä kertaa ja käveli tiellä mummonsa kanssa.
Liisa poimi maasta sormikkaan ja sanoi
- Katso mummo Mansikin rintsikat
Miksi suomalaiset ravintolat eivät ole kannattavia?
- Ruokailijat katsoo Harria syrjästä, Henkka aloitti alen ja Jyrki kokkaa sukulaisilleen.
Mikä Postimies Patesta tuli kun hän meni eläkkeelle?
- Pate.











